http://www.nwohavaintoja.blogspot.com/2924455.html>

torstaina, toukokuuta 04, 2023

Kremlin droneisku vaikutti aika kevyeltä possaukselta

 

Vaikka en ole mikään räjähdeasiantuntija, niin silti tuosta Kremliin tehdystä droneiskusta voi tehdä jo ensiksi sellaisen havainnon, että kyseisen dronen kantamien räjähteiden teho on ollut ihan kevyttä Mikki Hiiri tasoa.



Täällä näkyy se, kun tämä Jakomäen 1986 kesällä ryöstänyt pankkiryöstäjä Jorma Takala räjäytti sen n. 10 kg dynamiitit siellä autossa ja jälki oli sen mukaista. Siitä jäi isot jäljet aina Mikkelin kaupungintalonkin seinään. Pankkiryöstössä käytetty auto räjähti tuhannen paskaksi ja yksi kaapparin kuskina toiminut mies kuoli välittömästi pankkiryöstäjä mukaan lukien ja miljoonien markkojen setelit vain lentelivät silppuna pitkin Mikkelin toria.


Tai tämä Myyrmannissa räjähtänyt 6000 teräksisestä haulista ja nauloista valmistettu peroksipohjainen pommi, joka räjähti Myyrmannin kauppakeskuksessa 11. lokakuuta 2002 räjäyttäen samalla pommin rakentajan Petri Gerdtin ja surmaten samantien 6 muuta paikalla ollutta ihmistä.

Toki olen kuullut huhuja kuinka Israelin tiedustelupalvelu Mossad varoitti viikkoja aikaisemmin Suomessa asuvia diplomaattejaan, kuinka tulisi välttää Myyrmanin kauppakeskukseen menemistä tuolla viikolla. Lähteeni tälle tiedolle on Hannu Yli-Karjanmaa, joka kirjoitti vuonna 2008 kirjan valtiot ja terrorismi. Hannu hukkui veneilyreissulla Ruotsin, Lapissa 2017 kesällä.


Miksi Kremlin droneiskun räjähteiden teho oli niin pieni ? 

Sitäkään ei voi poissulkea vaihtoehdoista, että tämä Kremlin katolle ohjattu drone olisikin ollut ihan hallinnon itse tekemä false-flag, kun väitettiinhän myös niitä Moskovan kerrostalon räjäytyksiä vuonna 1999 silloisen Venäjän hallinnon tekemiksi, jotta saatiin Venäläisten hyväksyntä Tsetseniaan hyökkäykselle.

Näissä kerrostaloihin tehdyissä pommi-iskuissa kuoli tuolloin 8. syyskuuta 1999 yhteensä 95 ihmistä ja 150 haavoittui. Sitten Venäläiseen uutistoimistoon tuli puhelu, jossa väitettiin pommin olleen vastaus Tsetsenian ja Dagestanien kylien pommituksille.

Tuolloin vain 4 päivää aikaisemmin Dagestanissa Tsetsenian lähellä räjähti autopommi, jossa kuoli 62 ihmistä ja kymmeniä haavoittui.

Moskovan toinen kerrostalo pommi-isku tapahtui 13. syyskuuta 1999  Kahdeksan kerrosta meni maan tasalle, kaduille lensi sirpaleita ja betonia jopa satojen metrien päähän. 118 ihmistä kuoli ja 200 haavoittui. Venäjän presidentti määräsi näihin aikoihin sodan ”laittomia sotilasosastoja” vastaan Tšetšeniassa, vaikka ei ollut suoria todisteita tšetšeenejä vastaan. Salainen palvelu syytti iskusta TV:ssä islamilaisterroristi Mukhit Laipanovia, joka oli kuollut auto-onnettomuudessa samana vuonna.

Lännessä ja Venäjälläkin melko suositun teorian mukaan turvallisuuspalvelu FSB itse räjäytti tai räjäytytti pommit. Terroriteot pantiin sitten tšetšeeni- ja muiden muslimiterroristien syyksi. Näin saatiin tekosyy Tšetšenian sodan aloittamiselle. Kun KGB-taustainen pääministeri Vladimir Putin esiintyi kovin sanoin televisiossa terroristeja vastaan, hänestä tuli kansan silmissä tiukka terroristeja tuhoava sankari. Tämän maineen turvin Putin voitti presidentinvaalit. FSB sai miehensä Venäjän johtoon häikäilemättömästi juonitellen.


 Korruptiosyytteitä vastaan pyristelevä presidentti Boris Jeltsin saatiin pelastettua. Tämän mukaan terrori-iskujen perimmäinen motiivi olisi ollut Venäjän hajoamisen estäminen. Ainakin osa iskujen tekijöistä saattoi olla FSB:hen kytköksissä olevia rikollisia. Teoriaa näyttäisi tukevan se, että Rjazanissa nähtiin nuorten venäläisten näköisten ihmisten asentavan pommia kellariin. Räjäytys pystyttiin estämään, mutta miliisi ei ehtinyt saada asentajia kiinni. Räjäytyksiä ei enää tämän jälkeen sattunut. Tapausta esitettiin muutaman päivän ajan TV:ssä epäonnistuneena terrori-iskuna, kunnes FSB:n johtaja Nikolai Patrušev sanoi sen olleen harjoitus. Lisäksi Venäjä aloitti Tšetšenian vastaisen hyökkäyksen valmistelun jo keväällä 1999.


Venäjällä teoriaa ovat kannattaneet muun muassa tšetšeenit, Boris Kagarlitski, Vladimir Pribylovski, Anna PolitkovskajaAleksandr Litvinenko ja kenraali ja poliitikko Aleksandr Lebed. Ulkomailla ajatusta on tuonut esille David Satter. Tämä salaliittoteoria esitetään muun muassa Juri Feštinskin ja Aleksandr Litvinenkon kirjassa Venäjä kuilun partaalla. Tämän kirjan kustansi alkujaan maasta paennut oligarkki Boris Berezovski. Myös Satter on kytköksissä Berezovskiin. 


Näin ollen Venäjän viranomaisten ja muutamien läntistenkin asiantuntijoiden mielestä salaliittoteoria on tarkoitettu tukemaan Berezovskia. Duumassa oli 2000-luvun alussa vireillään salaliittoteoriaa koskeva tutkimus, mutta tutkimusta ajaneet komitean jäsenet ovat joutuneet muun muassa murhien ja pahoinpitelyjen kohteiksi. Muutenkin salaliittoteoriaa julkisesti tukeneet ovat joutuneet onnettomuuksien ja väkivallan kohteeksi. Komiteassa olivat Sergei KovaljovJuri Štšekotšihin ja Sergei Jušenkov, joista kaksi viimeistä murhattiin.


Litvinenko myrkytettiin poloniumilla Lontoossa vuonna 2006. Lebed kuoli helikopterionnettomuudessa Tšetšeniassa, ja Politkovaskaja surmattiin. Tuntemattomat murhamiehet ovat surmanneet monta muutakin Tšetšenian sotatoimien ihmisoikeusrikkomuksia arvostellutta ihmisoikeusaktivistia, muun muassa Natalia Estemirovan.