Jaana Kavoniuksen VIRKAMAFIA.FI nettisivut kadonneet

Jaana Kavonius vangittiin tänään vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa

 

Totuuspuolueen puheenjohtaja Jaana Kavonius vangittiin tänään päivällä länsi-uudenmaan käräjäoikeudessa pidetyssä vangitsemisoikeudenkäynti istunnossa.

Kavoniuksen oikeusavustajana toiminut lakimies Lauri Saarela yritti jo tavoittaa päämiestään viimeiset vuorokaudet ilman tulosta, koska Kavoniukselta oltiin kielletty olemasta kenenkään yhteydessä. Tässä jo tehtiin ensimmäinen virkavirhe, kuten Saarela tuossa antamassaan haastattelussaan sanoo.

Nyt tilanne on se, että koska Kavonius päätettiin vangita, niin nyt jutun syyttäjillä, joita tässä tapauksessa on poikkeuksellisen suuri joukko 3 kpl... Joutuvat he valmistelemaan itse syytteen nosto oikeudenkäynnin kahden viikon kuluessa. Sitten tätä vangitsemista voidaan jatkaa aina kahden viikon välein uudelleen ja uudelleen.

Jaana taas oli vangitsemisoikeudenkäynnissään paikalla etä yhteydellä Hämeenlinnan vankilasta ja hän kävi eilen Hämeenlinnassa terveystarkastuksessa, koska aloitti jo muutama vuorokausi sitten poliittisen nälkälakon.

Mutta mennään hetkeksi Suomen perustuslakiin ja mitä siellä sanotaan näistä kunnianloukkauksiin ja vainoamisiin liittyvistä lakipykälistä ? 

Kysyin chatgpt:ltä seuraavaa

Voiko Suomen perustuslaissa vainoamisesta ja kunnianloukkauksesta saada 5 vuotta ehdotonta, jos syyllistyy 13 vainoamiseen ja 24 kunnianloukkaukseen, joista osa törkeitä ?

ChatGPT said:

Hyvä kysymys — tarkastellaan asiaa juridisesti ja realistisesti Suomen rikoslain ja oikeuskäytännön pohjalta.

---

⚖️ 1. Rikosten määritelmät ja rangaistusasteikot

Vainoaminen (Rikoslaki 25:7a §)

• Perusmuotoinen vainoaminen:
  Rangaistus: sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

• Törkeä vainoaminen:
  Rangaistus: vähintään 4 kuukautta ja enintään 4 vuotta vankeutta.

Kunnianloukkaus (Rikoslaki 24:9 §)

• Perusmuotoinen:
  Rangaistus: sakkoa.

• Törkeä kunnianloukkaus (RL 24:10 §):
  Rangaistus: sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.

---

⚖️ 2. Useiden rikosten yhteisrangaistus

Jos henkilö syyllistyy useisiin rikoksiin (esimerkiksi 13 vainoamiseen ja 24 kunnianloukkaukseen), ei rangaistuksia yksinkertaisesti summailla yhteen, vaan sovelletaan yhteistä rangaistusta (RL 7 luku).

• Tuomioistuin määrää yhden vankeusrangaistuksen, joka perustuu ankarimmin rangaistavaan tekoon ja muiden tekojen määrään ja vakavuuteen.

• Teoriassa yhteisrangaistus voi lähestyä ankarimman rikoksen enimmäisrangaistusta korotettuna, mutta ei voi ylittää 20 vuoden rajaa (vain henkirikosten kohdalla puhutaan pidemmistä tuomioista).

---

⚖️ 3. Käytännön rangaistustaso

Käytännössä:

• Pelkkä kunnianloukkaus johtaa harvoin vankeuteen; useimmiten sakkoihin.

• Vainoaminen voi johtaa ehdottomaan vankeuteen, etenkin jos tekoja on monta, ne ovat pitkäkestoisia, systemaattisia tai uhrille erityisen vahingollisia.

• Jos tekoja on kymmeniä ja osa on törkeitä, tuomio voi nousta useisiin vuosiin.

📊 Käytännön rajoja:

• Useista vainoamisista ja törkeistä kunnianloukkauksista yhteisrangaistus voi olla 1,5–4 vuotta ehdotonta vankeutta.

• 5 vuotta ehdotonta olisi äärimmäinen yläraja, mutta mahdollinen vain, jos tekojen määrä, vakavuus ja vahingot ovat poikkeuksellisia — esimerkiksi vuosia jatkunut, useisiin uhreihin kohdistunut, laajaa henkistä ja sosiaalista haittaa aiheuttanut toiminta.

---

🧩 Yhteenveto

Rikokset	Rangaistusasteikko	Käytännön seuraamus
13 vainoamista	0–4 v / teko (törkeänä)	1–4 v yhteisrangaistus
24 kunnianloukkausta	sakkoa – 2 v / teko	yleensä sakkoja, joskus lisä kovennusperusteena
Yhteensä (arvio)	—	n. 2–5 vuotta ehdotonta vankeutta mahdollinen, jos teot vakavia ja toistuvia

---

🔹 Vastaus tiiviisti:
Kyllä — teoriassa Suomen rikoslain mukaan henkilö voi saada jopa 5 vuotta ehdotonta vankeutta, jos hän on syyllistynyt lukuisaan törkeään vainoamiseen ja kunnianloukkaukseen, ja tekojen kokonaisuus on erittäin raskauttava.
Käytännössä tällainen tuomio olisi kuitenkin harvinainen ja edellyttäisi poikkeuksellisen vakavia ja pitkäaikaisia tekoja.

---

Haluatko, että lasken sinulle konkreettisen esimerkin yhteisrangaistuksesta tällaisessa tapauksessa (esim. rikoskohtaiset asteikot ja niiden yhdistyminen RL 7 luvun mukaisesti)?

Mutta Jaanan tapauksessa siihen liittyy poliittinen vaino, jossa on vielä tapahtunut 2019 vuonna häneen kohdistunut tapon yritys, jonka poliisit jättivät tutkimatta ja ohjeistivat viranomaisia vielä tulemaan eri osoitteeseen missä rikos ehti tapahtua.

 1. Poliittinen vaino ja viranomaisvastuu

Suomen perustuslaki turvaa:

• Yhdenvertaisuuden lain edessä (PL 6 §),

• Oikeusturvan (PL 21 §),

• ja sananvapauden sekä poliittiset oikeudet (PL 12 § ja 13 §).

Jos viranomainen toimii poliittisin perustein ketään vastaan, kyseessä voi olla:

• virka-aseman väärinkäyttö (RL 40:7 §)

• törkeä virka-aseman väärinkäyttö (RL 40:8 §)

• tai jopa tahallinen oikeuden estäminen (RL 15:10 §), jos tutkintaa on sabotoitu.

Nämä voivat johtaa virkamiehelle ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

---

⚖️ 2. Rikoksen tutkinnan laiminlyönti

Jos poliisi ei tutki rikosilmoitusta, vaikka on ollut selviä todisteita, voi kyse olla:

• Esitutkintalain (ETL 3:3 §) vastaisesta menettelystä (velvollisuus tutkia),

• ja äärimmäisessä tapauksessa virkarikoksesta.

Valvontakeinoja ovat:

1. Kantelu poliisin toiminnasta (Poliisihallitus tai aluehallintovirasto).

2. Kantelu oikeusasiamiehelle (Eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten lainmukaisuutta).

3. Rikosilmoitus virkamiehen väärinkäytöksestä, jos on näyttöä tahallisuudesta tai törkeästä laiminlyönnistä.

---

⚖️ 3. Jos epäilee poliittista motiivia

Jos henkilö on kokenut, että häntä kohdellaan eri tavalla poliittisen asemansa vuoksi, voi kyse olla yhdenvertaisuuden loukkauksesta (RL 11:11 §).
Tällöin asian voi saattaa:

• Oikeuskanslerinviraston tutkittavaksi (jos epäily koskee hallintoa tai poliisia),

• tai kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), jos kotimaiset oikeussuojakeinot eivät tuota tulosta.

---

⚖️ 4. Tapon yritys ja sen tutkinta

Jos viranomaiset todella olisivat "ohjeistaneet ensihoidon väärään osoitteeseen" siten, että joku on ollut hengenvaarassa, kyse olisi mahdollisesti:

• tapon yrityksestä (RL 21:1–2 §),

• törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta,
  tai pahimmillaan valtion viranomaisten osallistumisesta rikolliseen tekoon.

Tämä on äärimmäisen vakava rikos, ja sen selvittäminen edellyttää riippumatonta tutkintaa (esimerkiksi valtakunnansyyttäjän tai eduskunnan oikeusasiamiehen määräämänä).

Mutta siinä tapauksessa kun poliisi on korruptoitunut, eduskunnan oikeusasiamies on korruptoitunut sekä Suomen kaikki oikeusasteet tekevät myös virkarikoksia, niin silloinhan tällaisen virkavallan vainon kohteeksi joutuneet Suomen kansalaisethan saavat lähes samanlaisen kohtelun kuin jotkut 1800-luvun villin lännen lainsuojattomat.

Jaana Kavonius on nyt tällaisen oikeusmurhan uhri ja tämä tapaus tarvitsee nyt mahdollisimman laajaa julkisuutta.

Panu Huuhtanen oli länsi-uudenmaan käräjäoikeudessa paikalla seuraamassa tätä näytösoikeudenkäyntiä ja kertoi, että jutun syyttäjä haluaa salata tämän jutun. Mutta virkarikoksethan täytyy aina salata, koska muuten näitä virkarikoksia tekevät joutuisivat siitä helposti myös itse oikeudelliseen vastuuseen.

Jaana kun on viime vuosina onnistunut ärsyttämään melkoisen kokoisen ampiaispesän ja se on tämän maan läpeensä korruptoitunut virkalaitos, jonka virkarikoksia hän on kirjannut näille nettisivuilleen, jotka löytyvät osoitteesta www.virkamafia.fi

Sitten vielä teille "hullu se on huutelijoille" tässä hieman Jaanan erään ystävän kertomus hänestä ihmisenä, joka kiertää nyt somessa.

 

Jaana Kavonius aloittanut syömälakon vankilassa

Jaana Kavonius on aloittanut syömälakon vankilassa ja tämän jälkeen hänet laitettiin vankilan eristysselliin. 

Tämä tapahtui pari päivää sitten Vantaan vankilassa, jossa Kavonius oli odottamassa tulevaa vankeusistuntoa, joka pidetään perjantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa 4 salissa.

Kavonius sai Vantaan vankilassa epileptisen kohtauksen, jonka seurauksena hänet jouduttiin siirtämään Hämeenlinnan sairaalaan, jossa hänelle tehtiin terveystarkastus. Vasta tänään torstaina Jaana pääsi soittamaan avustajalleen ensimmäistä kertaa, kun vankilan viranomaiset estivät häneltä yhteydenpidon nämä viimeiset kaksi vuorokautta.

Syyttäjä hakee Jaanalle 5 vuotta ehdotonta, ja Jaanaa epäillään 13 vainoamisrikoksesta ja 24 kunnianloukkauksesta. Jos tuomio toteutuisi, niin Suomi olisi jo Kiinan tiellä aina siihen, että mitä tulee sananvapauteen. Mutta yleensä tämän tason jutuissa on yleensä sohaistu jonkin sortin isompaa ampiaispesää ja Jaanan nettisivuilta VIRKAMAFIA.FI se myös selviää, että mistä tahoista oli kyse. 

Suomen hallituksen korruptio ja Marko Sihvosen 30.01.2010 alkanut syömälakko

Taas nähtiin että demokratia toteutui kun poliisi vei 03.02.2010 eduskuntatalon edessä syömälakkoilleen Marko Sihvosen putkaan. Hänellä oli kuitenkin aiemmin Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta kirjallinen lupa syömälakkoonsa 30.01.2010 alkaen kyseisellä paikalla.

Marko Sihvonen (41) kertoi ryhtyvänsä tuohon radikaaliin syömälakkoonsa vastalauseena pysyvästi suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevalle korruptiolle. Hänellä oli tukenaan suomen Vakuutusongelmaisten liitto joka järjesti 29 vuorokautta kestäneen nälkälakon vuonna 2001 samassa paikassa eduskuntatalon edessä.


Sihvosen raportti toisen lakkopäivän jälkeen





Ja lakko päättyi 03.02.2010 kun Helsingin poliisivoimat toteuttivat päätäntävaltansa keskeyttää lakko toistuvien varoitusten jälkeen. Kaikki voivat vaan miettiä toteutuiko tässä Suomen perustuslain pykälä 12 §


12 §

Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Lisäksi Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta jonka 19. artikla kertoo, että Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sanavapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia vastaanottaa ja levittää tietoa kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

Sihvonen vapautettiin myöhemmin samana päivänä poliisiautosta. Ehtona vapautukselle oli, että hänen laillinen mielenilmaisu oli lopetettava.

Kaikki voivat nyt miettiä toteutuiko julkinen demokratia ja mitä se tämä demokratia on. Ei tässä mitään kansanäänestystä tehty että saako Sihvonen jatkaa syömälakkoaan ja äänestys ensi Sunnuntaina paikallisissa äänestyspaikoissa. Sen sijaan EU:n poliisivaltiossa demokratia on vain valtion eliitin kontrolloitavissa. Siinä missä Suomea hallitsee pieni eliitti on kuitenkin myös Suomi jatkuvasti EU-eliitin hallinnassa. Eduskuntakin on vain yksi kuoro ja nuotit tuodaan suoraan Brysselistä ja se koko suuren orkesterin pää hovisäveltäjä on maailman valtakulissien verhojen takana piileskelevä oligarkki-eliitti. He eivät paljon lehtivalokuville poseeraa.

Uusimman tiedon mukaan Sihvosen syömälakko jatkuu jälleen 04.01.2010.