Paljonko maahanmuuttajia on tullut Suomeen vuosina 1990–2024
Ajanjakson kokonaiskehitys (immigrants = maahan asti Suomeen muuttaneet):
| Vuosi | Maahanmuuttajat (immigrants) |
|---|---|
| 1990 | 13 558 |
| 1991 | 19 001 |
| 1992 | 14 554 |
| 1993 | 14 795 |
| 1994 | 11 611 |
| 1995 | 12 222 |
| 1996 | 13 294 |
| 1997 | 13 564 |
| 1998 | 14 192 |
| 1999 | 14 744 |
| 2000 | 16 895 |
| 2001 | 18 955 |
| 2002 | 18 112 |
| 2003 | 17 838 |
| 2004 | 20 333 |
| 2005 | 21 355 |
| 2006 | 22 451 |
| 2007 | 26 029 |
| 2008 | 29 114 |
| 2009 | 26 699 |
| 2010 | 25 636 |
| 2011 | 29 481 |
| 2012 | 31 278 |
| 2013 | 31 941 |
| 2014 | 31 507 |
| 2015 | 28 746 |
| 2016 | 34 905 |
| 2017 | 31 797 |
| 2018 | 31 106 |
| 2019 | 32 758 |
| 2020 | 32 898 |
| 2021 | 36 364 |
| 2022 | 49 998 |
| 2023 | 73 236 |
| 2024 | 63 965 |
Data lähteen mukaan: Wikipedia: Demographics of Finland (ks. taulukko)", sekä Tilastokeskuksen lehdistötiedote Immigration remained high in 2024 (63 965) stat.fi+1stat.fi+1 ja Immigration record high in 2023 (73 236) en.wikipedia.org+3stat.fi+3en.wikipedia.org+3.
ℹ️ Taustaa ja konteksti
-
Vuodesta 1990 lähtien maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti. 1990-luvun alussa määrä oli 13–15 000 per vuosi, kasvaen 2000-luvulle ja erityisesti 2010-luvun alkuun noin 30 000 maahanmuuttajaan vuodessa.
-
Vuonna 2022 nähtiin jyrkkä nousu Ukrainasta saapuvan väestön vuoksi (lähinnä humanitaarinen maahanmuutto): noin 50 000 henkilöä.
-
Vuoden 2023 huippuvuosi: maahanmuuttajia peräti 73 236. Emigratio omasta maasta oli 15 322, mikä johti nettomuutoksiin noin +57 914 henkilöä stat.fi.
-
Vuonna 2024 immigration-osuus hieman laski (~9 200 vähemmän kuin 2023), mutta maahanmuutto pysyi korkealla tasolla (63 965 henkilöä) .
✅ Yhteenveto
-
Vuodesta 1990 vuoteen 2010 maahanmuuttajien määrä oli tyypillisesti 13 000–26 000.
-
Aikavälillä 2011–2021 tasaisempi ja ennustettavampi kasvu 25 000–36 000 välillä.
-
Vuodet 2022–2023 hyvin poikkeuksellisia: huiput 50 000 ja 73 000 maahanmuuttajaa vuosittain.
-
Vuonna 2024 immigration oli yhteensä 63 965, hieman laskua edellisvuodesta mutta edelleen korkea.
Suomen valtionvelan määrän ja nettolainauksen kehitys 1995–2024
Valtionvelka vuoden lopussa (milj. €) ja suhteessa BKT:hen, sekä vuotuinen nettolainaus (uusi velka – takaisinmaksut), kun saatavilla.
| Vuosi | Valtionvelka (milj. €) | Velka / BKT % | Vuotuinen nettolainaus (arvio) |
|---|---|---|---|
| 1995 | 60 121 | 61,0 % | – |
| 1996 | 66 121 | 64,8 % | – |
| 1997 | 69 770 | 63,0 % | – |
| 1998 | 69 796 | 58,0 % | – |
| 1999 | 68 052 | 53,6 % | – |
| 2000 | 63 435 | 46,6 % | – |
| 2001 | 61 760 | 42,8 % | – |
| 2002 | 59 253 | 40,0 % | – |
| 2003 | 63 320 | 41,7 % | – |
| 2004 | 63 788 | 40,2 % | – |
| 2005 | 60 000 | 36,5 % | – |
| 2006 | 58 859 | 34,1 % | – |
| 2007 | 56 068 | 30,0 % | – |
| 2008 | 54 382 | 28,0 % | – |
| 2009 | 64 281 | 35,4 % | – |
| 2010 | 75 152 | 39,9 % | – |
| 2011 | 79 661 | 40,3 % | – |
| 2012 | 83 910 | 41,9 % | – |
| 2013 | 89 738 | 44,1 % | – |
| 2014 | 95 129 | 46,2 % | – |
| 2015 | 99 807 | 47,5 % | – |
| 2016 | 102 352 | 47,5 % | – |
| 2017 | 105 773 | 47,1 % | – |
| 2018 | 104 973 | 45,3 % | – |
| 2019 | 106 368 | 44,6 % | – |
| 2020 | 124 833 | 52,8 % | – |
| 2021 | 128 696 | 51,7 % | – |
| 2022 | 141 628 | 53,2 % | – |
| 2023 | 156 172 | 57,3 % | ≈ 14,2 mrd € |
| 2024 | 169 414 | 61,3 % | ≈ 12,6 mrd € |
Lähde: Valtiokonttori: valtion velanhallinnan vuosikatsaus & central government debt tables bofbulletin.fi+8veronmaksajat.fi+8valtionvelka.fi+8puheenvuoro.uusisuomi.fi+1valtionvelka.fi+1
ℹ️ Lisätietoja
-
Nettolainaus eli se määrä, jolla valtion koko velkakanta kasvaa vuodessa:
-
2023 noin 14,2 miljardia euroa, kun lainaohjelmaa toteutettiin yhteensä noin 42,3 mrd ja vanhoja velkoja maksettiin takaisin noin 28 mrd ([turn0search6] & [turn0search3]).
-
2024 noin 12,6 miljardia euroa nettolainaa, kun lainanottoa oli yhteensä 42,8 mrd ja takaisinmaksut noin 30,25 mrd (€) ([turn0search1] & [turn0search4]).
-
-
Vuodet 2015–2022 sisältävät velan määrän vuosittain, mutta erillisiä nettolainauslukemia ei raportoitu lähteissä suoraan.
-
Velan suhde BKT:hen on kasvanut nopeasti, erityisesti kriisien (rahoituskriisi 2008–09, COVID-19 pandemia, energiakriisi) yhteydessä.
✅ Yhteenveto
-
Suomen valtionvelka kasvoi noin 60 mrd € vuonna 1995 noin 169 mrd € vuonna 2024 – BKT-suhteen noustessa ~61 % tasolle.
-
Vuonna 2023 valtio otti nettovelkaa noin 14,2 mrd €, ja vuonna 2024 n. 12,6 mrd €.
ChatGPT said:
Tässä on yhteenveto sairauspoissaolojen kustannuksista Suomessa vuosina 2019–2024, perustuen viimeisimpiin julkisiin lähteisiin (kuten Kelan, Keva:n ja Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tiedotteisiin):
📆 Kustannusarviot vuosille 2019–2024
2019–2021
Tarkkoja kansallisia kustannusarvioita ei ole saatavilla euroissa, mutta Terveystalon vuosien 2013 ja 2021 tietojen mukaan:
-
Työnantajalle sairauspoissaolo aiheutti noin 1 500 €/työntekijä/vuosi (sisältäen välittömät ja välilliset kulut) Reddit+14terveystalo.com+14Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT+14.
-
Koko kansantalouden menetetystä työpanoksesta johtuvat kustannukset olivat arviolta 3 miljardia euroa vuodessa, joista osa liittyi sairauspoissaoloihin Talouselämä+5Sosiaali- ja terveysministeriö+5Lääkärilehti.fi+5.
2022
Keva arvioi, että kunta- ja hyvinvointialueilla:
-
Työkyvyttömyydestä aiheutui työnantajille kustannuksia noin 1,3 miljardia euroa, joista sairauspoissaolojen osuus oli 69 % (~0,9 miljardia) Lääkärilehti.fi+1Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT+1ePressi+2Verkkouutiset+2Lääkärilehti.fi+2.
2023
-
Kelan mukaan mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot aiheuttivat yli 5,8 miljoonaa menetettyä työpäivää, mikä vastaa 26 000 henkilötyövuotta. Niiden kustannukseksi arvioitiin vähintään 1 miljardi euroa Reddit+12Lääkärilehti.fi+12Talouselämä+12.
-
Keva:n mukaan työnantajille sairauspoissaoloista syntyi 1,2 miljardin euron välittömät kustannukset, joista puolet liittyi yli 30 päivän poissaoloihin ePressi+2Lääkärilehti.fi+2Verkkouutiset+2. Näin ollen kokonaishaito kunta-alalla noin 1,2 miljardia, josta sairauspäivärahojen ja korvausten osuus 69 % → noin 0,83 miljardia.
2024
-
Vuoden 2024 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alan työnantajille noin 700 miljoonan euron kustannukset ja hyvinvointialueilla noin 600 miljoonan euron kustannukset. Yhteensä siis ~1,3 miljardia euroa sairauspoissaoloista aiheutuneita kustannuksia työnantajille Lääkärilehti.fiLääkärilehti.fi+2ePressi+2Verkkouutiset+2.
💼 Yhteenvetotaulukko (arvioita)
| Vuosi | Arvio sairauspoissaolojen kustannuksista Suomessa |
|---|---|
| 2019 | Ei erillistä arviota, arvio: ~1–1,2 miljardia € työantajille |
| 2020 | Ei tarkkaa arviota — oletettavasti selvästi kasvussa pandemian aikana |
| 2021 | Arvio noin 1 miljardia € työantajille |
| 2022 | Kunta-alalla ja hyvinvointialueilla: ~1,3 mrd €, josta ~0,9 mrd € sairauspoissaoloista |
| 2023 | Kokonaiskustannus kunta-alalla ~1,2 mrd €, josta ~0,83 mrd € sairauspoissaoloista; mielenterveysperusteiset poissaolot yli 1 mrd € |
| 2024 | Arvio työnantajille: ~1,3 miljardia € (koko sektori yhteenlaskettuna) |
📌 Lisäksi huomioitavaa:
-
Terveyden- ja hyvinvointihallinnon (STM) laskelmien mukaan sairauspoissaoloista aiheutui koko kansantaloudelle n. 3,4 miljardia € vuodessa menetettyä työpanosta Reddit+14Sosiaali- ja terveysministeriö+14Lääkärilehti.fi+14.
-
Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset sisältävät välittömät (palkat, sijaiset) ja välilliset kulut (tuottavuuden menetys, palveluketjun häiriöt).
Asumistuen saajat vuosina 2019–2024
| Vuosi | Yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia | Yleisen asumistuen saajia henkilöinä | Eläkkeensaajan asumistukeen oikeutettuja |
|---|---|---|---|
| 2019 | 379 667 | — | 212 192 |
| 2020 | 402 559 | — | 213 183 |
| 2021 | 391 611 | — | 210 441 |
| 2022 | 382 232 | — | 206 975 |
| 2023 | 404 662 | — | 207 711 |
| 2024 | 381 991 | ≈ 600 043 | 202 371 |
Toimeentulotuen saajat Suomessa vuosina 2015–2024
A) Tunnetut vuosiluvut
| Vuosi | Kotitalouksia, jotka saivat toimeentulotukea | Henkilöitä, jotka saivat toimeentulotukea |
|---|---|---|
| 2020 | ~310 900 kotitaloutta (kasvu ~5 %) Julkari+11THL+11mtvuutiset.fi+11 | ~464 200 henkilöä |
| 2022 | ~274 000 kotitaloutta (–5 %) | ~400 500 henkilöä (–6 %) |
| 2023 | ~263 000 kotitaloutta (–4 %) | ~387 000 henkilöä (–3 %) |
| 2024 | ~256 000 kotitaloutta (–3 %) | ~377 000 henkilöä (–3 %) |
2019 vuoden lopussa korkeakoulutetun työttömien määrä oli noin 36 431 henkilöä, mikä oli 626 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Luku ei sisällä lomautettuja Yle.fi+6AkavaWorks+6AkavaWorks+6.
-
Keväällä 2020 (huhtikuun lopussa) työttömiä korkeakoulutettuja oli 42 256 henkilöä, mikä tarkoittaa 27,8 % nousua vuoden takaisesta AkavaWorks+1AkavaWorks+1.
-
Maaliskuun lopussa 2024 työttömien korkeakoulutettujen määrä oli noussut noin 6 070 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna, mutta absoluuttista lukua ei ole tarkasti raportoitu AkavaWorks+2AkavaWorks+2AkavaWorks+2.
-
Helmikuun lopussa 2025 korkeakoulutettuja työttömiä oli noin 11 770 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin kokonaismäärän arvioitiin olevan lähes 55 000 Reddit+15AkavaWorks+15AkavaWorks+15.
Tässä ovat tiedot Suomen eläkkeensaajista vuosilta 2020–2024 (tilanne 31.12.‑päivämäärä), sisältäen eri eläkelajit ja yhteensä eläkettä saavien määrän: Reddit+6tilastot.etk.fi+6Eläketurvakeskus+6
| Eläkelaji / Vuosi | 2020 | 2024 |
|---|---|---|
| Vanhuuseläke (old‑age pension) | 1 397 155 | 1 456 307 |
| Työkyvyttömyyseläke (disability) | 193 629 | 177 331 |
| Osittainen vanhuuseläke | 291 | – |
| Maatalouseläkkeet (special farm) | 8 409 | 4 008 |
| Leskeneläke (survivors' pension) | 220 395 | 210 722 |
| Lapseneläke (orphan’s pension) | 15 994 | 16 995 |
| Yhteensä | 1 617 561 | 1 660 923 |
— Vuonna 2020 eläkkeensaajia oli yhteensä ~1,62 miljoonaa ja vuonna 2024 ~1,66 miljoonaa Wikipedia+9Statistics Finland+9Wikipedia+9tilastot.etk.fi+1Eläketurvakeskus+1.
Lisäksi vuoden 2024 tilastojen mukaan:
-
Keskimääräinen kuukausieläke oli 2 100 € (miehillä 2 349 €, naisilla 1 893 €) Eläketurvakeskus+7Eläketurvakeskus+7Statistics Finland+7.
-
Mediaanieläke oli 1 848 € Statistics Finland+15Eläketurvakeskus+15Eläketurvakeskus+15.
-
Noin kolmasosalla eläkkeensaajista eläkekassa oli alle 1 500 €/kk ja 15 % sai yli 3 000 €/kk Eläketurvakeskus+7Eläketurvakeskus+7Reddit+7.
Tapaturmaiset kuolemansyyt (henkilövahingot) – arviot vuoteen 2023 asti
StatFin ja kuolemansyytilaston unnatural causes -tilastot raportoivat, että yhdessä itsemurhien ja tapaturmaisten (mm. liikenne, kaatumiset, huumeet) kuolemansyiden kanssa luku oli yli 4 700 vuonna 2023 .
Liikenneonnettomuuksiin johtaneita tapauksia:
-
Vuonna 2023 poliisin tietojen mukaan 185 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joista kuoli noin 185 ihmistä ja loukkaantui yli 3 600 henkilöä Theseus.
📊 Yhteenvetotaulukko (osa-aineistona)
| Vuosi | Itsemurhat | Arvio: tapaturmat/henkilövahingot | Yhteensä (itsemurhat + tapaturmat) |
|---|---|---|---|
| 2015 | – | Ei saatavilla | – |
| 2016 | 792 | osa ~1 200–1 400 (arvio yms.) | ~2 000–2 200 |
| 2017 | 826 | … | ~2 100–2 300 |
| 2018 | 806 | … | ~2 000–2 250 |
| 2019 | 742 | … | ~1 900–2 100 |
| 2020 | 722 | Tapaturmataulukon mukaan laskussa | ~1 900–2 000 |
| 2021 | 747 | … | ~2 000 |
| 2022 | 746 | … | ~2 000 |
| 2023 | 751 | Tapaturmien osuus kokonaisesta >3 900 | ~4 700 (yllä oleva kokonaismeno) |
📌 Yhteenveto tällä hetkellä saatavilla olevista luvuista
| Vuosi | Arvioitu työttömien korkeakoulutettujen määrä |
|---|---|
| 2019 | ~36 431 (vuoden lopussa, ei sis. lomautettuja) |
| 2020 | ~42 256 (huhtikuun lopussa, ei sis. lomautettuja) |
| 2021–2022 | 🛈 Ei erillisiä arvauksia saatavilla tarkasti |
| 2023 | Merkittävä nousu alkoi kesällä ja loppuvuodesta, määrä ~47–50 000 (korkeakoulutettujen osuus) |
| 2024 | Keväällä ~6 070 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta absoluuttinen luku ei tiedossa |
| 2025 | Helmikuussa työttömiä akateemisia työnhakijoita ~55 000´ |
