Yksimielisen päätöksen mukaan puhdas pohjavesi on arvokkaampaa kuin mahdollinen kaivoksesta saatava hyöty.
Kontiolahden valtuusto torppasi maanantaina uraanikaivoshankkeen jossa se suhtautuu niin vireillä olevaan uraanimalmin etsintälupaan kuin uraanin louhintaan.
Kannanoton valtuusto teki käsitellessään vastausta Martti Seeslahden (vas) ja 18 muun valtuutetun aloitteeseen, jossa edellytetään toimia Kuusojankankaan vedenottamon toiminnan ja pohjaveden puhtauden turvaamiseksi.
Käytännössä valtuuston kanta kariuttaa uraanihankkeet, koska lain mukaan lupa uraanin tai toriumin tuottamiseen heltiää vain sijaintikunnan suostumuksella. Kunta tuskin muuttaa kantaansa prosessin edetessä.
Kanadalaiset lupaa hakemassa
Turvallisuus- ja kemikaliovirasto Tukesissa on vireillä malminetsintäluvan (aik. valtausoikeus) jatkohakemus. Ranskalaisen Arevan saama lupa-aika on mennyt umpeen.
Uraanikaivostoiminnan valmisteluna pidettävää jatkolupaa on hakenut Arevan malminetsintätoimet ostanut kanadalainen Mawson, jolta oikeudet siirtyivät maaliskuussa toiselle kanadalaisyhtiölle, Tournigan Energylle.
Kaivoslain mukaan Tukesin ei tule myöntää malminetsintälupaa alueelle, jonka osalta kunta sitä vastustaa kaavoituksesta tai muusta pätevästä syystä. Alue on varattu yleiskaavassa pohjavedenottoon, eikä sille ole osoitettu tästä syystä asutusta, maa-aineisten ottoa eikä muita pohjaveden laatuun tai määrään vaikuttavia toimintoja.
Hyöty ulkomaalaisille toimijoille
Valtuuston kannanottoa perustellaan myös sillä, että mahdollisesta kaivostoiminnasta koituva taloudellinen hyöty menisi pääosin ulkomaisille toimijoille.
Perusteluissa arvioidaan, että 20–30 vuoden aikana kaivoksesta saatava hyöty jää huomattavasti vähäisemmäksi kuin alueen pohjaveden hyödyntämisestä satojen vuosien aikana yhteiskunnalle tuleva hyöty.
Kontiolahden kannan mukaan ei pelkästään kaivostoiminta, mutta myös malminetsintä syväkairauksineen uhkaa pohjavettä. Alueen erityisyyksistä johtuen vaikutus ulottuu varsinaista lupa-aluetta laajemmalle.
Kontiolahden valtuuston kielteinen kanta uraanimalminetsintään välitetään ennakkokannanottona Tukesille.
Valtuusto päätti lähettää kantansa tiedoksi myös Joensuun kaupungille, Joensuun Vedelle, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja maakuntaliitolle, joilta aikanaan pyydetään lausuntoa malminetsinnän lupahakemuksesta.
Suomessa tehtiin 50- ja 60-luvuilla uraanin koelouhintaa Paukkajanvaarassa (Kuopiosta itään) ja Askolassa (Helsingistä koilliseen), mutta toiminta päättyi tunnettujen esiintymien riittämättömyyden johdosta.
Sitä ei kuitenkaan ydinhallinto suostu julkisuudessa kertomaan, että näitä Suomessakin aloitettavia uraanikaivoshankkeita käytetään mitä enemmissä määrin USA:n armeijan sotateollisuuden köyhdytetyn uraanin käyttöön, joista jäljet näkyy jo esim. Irakissa
Kuvassa näkyy köyhdytetyn uraanin aiheuttamia jälkiä Irakilaisessa väestössä. Tästä siis näemme, että tämän köyhdytetyn uraanin käyttö kuuluu tiiviisti maailman väestön eliminointihankkeisiin.
Lähde: Kansanuutiset
