1. Syyskuuta 2011 Ranskan presidentti Sarkozy uhkasi Irania ennaltaehkäisevillä iskuilla.
Iranin kohdalla ei kuitenkaan ole kyse yksittäisestä rintamasta eikä vihollisesta, vaan länsivaltojen painostuksen kohteena on selkeästi nähtävissä kolmen merkittävän Lähi-idän valtion muodostama valtioliitto, johon kuuluvat Syyria, Iran ja Libanon, ja jotka omaavat myös valtioiden väliset turvatakuut ja maiden väliset liittosopimukset.
Lännen käynnistämä kolmen rintaman painostus on havaittavissa selvästi. Länsivallat toimivat yksissä tuumin ja kiihkeästi Syyrian epävakauttamiseksi ja tukeakseen hallituksen vastaista opposition kansalaisrintamaa, viimeisenä merkittävänä toimenaan EU:n asettama öljysaarto, joka astui voimaan vain viikko sitten perjantaina – toimenpide, joka katkaisi Syyrialta lähes 93% sen ulkomaantuloista. Kyseessä on siis kauppasodan toimi.
Syyrian presidentti Assadin yksipuolinen tuomitseminen, ilman ajatustakaan siihen suuntaan, että hallituksen sotilaat käyvät verisiä taisteluja aseistettuja ja neuvotteluhaluttomia opositiojoukkoja vastaan – kokien myös itse kovia tappioita – tilanne paljastaa Syyriassa "Libya-skenaarion" toistumisen.
Israel on asettumassa Libanonin vastaisilla merirajoilla toimintavalmiuteen ja sanasota on johtanut sotavoimien keskityksiin strategisesti merkittävällä rannikkoalueella, josta Libanon ja Israel käyvät kiistaa myös YK:ssa. Joukkoja on keskitetty maarajoilla ja vastikään Libanonin rajalla onkin tapahtunut useampia ampumavälikohtauksia. YK on antanut varoituksen kasvaneesta eskalaatioiden ja sodan riskistä.
USA/EU siirtää Libya-operaatiosta vapautuvia taisteluvoimiaan yhä enemmän Syyrian ja Libanonin edustalle, ja samaan aikaan USA/NATO/Gulf 6-maat asettuvat Iranin vastaisiin toimiin Persianlahdella. Israel ja Iran keskittävät laivastoja Punaiselle merelle ja jännitteet kiristyvät päivä päivältä koko Lähi-idän alueella. Sudanin tilanteen kiristyminen liittyy suoranaisesti tähän käynnissä olevaan eskalaatioiden sarjaan.
Asiantuntijat toistavat varoituksia tulossa olevasta laajasta Lähi-idän sodasta – jopa kolmannesta maailmansodasta, ja Israel valmistautuu osaltaan Palestiinan itsenäisyyskysymyksen seuraamuksiin. Tulevassa YK:n yleiskokouksessa odotetaan poliittista konfliktia ja Israel järjestää parhaillaan valmiustilaharjoituksia sekä varustaa kansalaisiaan usean rintaman sotaa ja laajoja levottomuuksia varten.
Todellinen seuraava maailmanpoliittinen vääntö alkaa siis New Yorkissa 20.9. ja huipentuu sitten 27.9. YK:n yleiskokouksen yhteydessä Palestiinan valmistelemaan itsenäisyysjulistukseen – tapahtumaan, jonka seurausten odotetaan aiheuttavan tilanteen kiristymisen lopulta koko Lähi-idän alueella.
Suoritetun mielipidekyselyn mukaan selkeä enemmistö (n. 70%) sekä israelilaisista, että palestiinalaista uskoo kolmannen palestiinalaisten kansannousun (intifadan) alkavan väistämättä tulevassa kuunvaihteessa. Tämä siis siitäkin huolimatta, olkoon YK:n yleiskokouksen lopputulos Palestiinan täysivaltaisesta jäsenyydestä kansainliitossa mikä tahansa.
Yhdysvallat ja Israel vastustavat Palestiinan itsenäistymistä, mutta Kiina ja Venäjä tukevat sen itsenäisyyspyrkimyksiä. Suurvallat, ja myös osaltaan arabimaat, ovat siis jakautuneet eri leireihin monissa strategisissa, historiallisissa ja kriittisissä kysymyksissä.
Idän suurvallat Iranin puolesta
"Kiinalla ei ole varaa menettää Irania" -sanotaan, ja tuolle väitökselle riittää katetta. Idän sotilasliitto SCO (Shanghai Cooperation Organisation), johon kuuluu mm. Kiina ja Venäjä ovat tehneet hyvin selväksi, etteivät ne hyväksy Syyrian, Iranin tai Libanonin vastaisia toimia. Samoin ne kannattavat Palestiiinan valtion itsenäistymistä, johon länsi suhtautuu vähintään nihkeästi. Iranin kohdalla yhteistyö, joka on keskittynyt juuri energiasektorille, on osoittanut selkeästi, ettei idän suurvallat ole lähtemässä Iranista, vaan päinvastoin.
BRICS-maiden liitto (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) on asettunut voimakkaasti vastustamaan Syyrian tai Iranin vastaisia sotilaallisia toimia. Liittoon kuuluva Intia, joka on suurimpia energiasektorin kumppaneita Iranin kanssa, on täysin riippuvainen Iranin öljytoimituksista. Iranilla on siis hyvin voimakkaita kumppaneita, joille nykyinen tilanne on tyydyttävä – ja joihin mm. länsimaiden ydinasepelottelu ei ole tehonnut.
Vaikka Venäjä jätti lännen kiivaan painostuksen johdosta toimittamatta sovitut ja kiistellyt S-300 ilmatorjuntaohjukset Iranille, ja joista nyt käydään enemmän tai vähemmän näytösluonteista oikeusprosessia maiden välillä, se ei kuitenkaan tarkoita , etteikö – viimeisen tiedon mukaan valko-venäläiselle lentokentälle kuljetusta varten säilöttyjä huipputehokkaita ohjusjärjestelmiä tosipaikan tullen, ja varsin nopeasti siirrettäisi Iranin armeijan käyttöön – sen maaperälle.
Iranissa on pysyvästi sijoitettuna n. 40 venäläistä armeijan ilmatorjunnan spesialistia antamassa koulutustukea venäläisten ohjusjärjestelmien käyttämisessä. Venäjä on toimittanut Iranille runsaasti ohjusteknologiaa pitkän strategisen kumppanuuden aikana.
Venäjällä, Kiinalla ja Iranilla on yhteisiä strategisia intressejä varsinkin Kaspianmeren alueella – ja NATO:n jatkaessa Georgian ja Azerbaidzanin tukemista, Venäjän ja Kiinan yhteistyö SCO:ssa tarkkailijajäsenenä olevan Iranin kanssa on perusteltua tältäkin kannalta. Kaspianmeren pitäminen "sisämerenä" lännen pyrkimysten vastaisessa taistelussa on merkittävä strateginen ja maita yhdistävä tavoite.
Pakistan on huomioitava tässä yhteydessä. Kun Pakistan on luisunut yhä voimakkaammin pois Yhdysvaltain hallinnasta, sen lähentyessä toisaalla pitkäaikaista kumppaniaan Kiinaa, myös Pakistanin ja Iranin väliset suhteet ovat lämmenneet. Pakistanilla ja Iranilla on pitkä maaraja keskenään ja mahdollisen aseellisen konfliktin tapahtuessa Pakistanin rooli Iranin huoltamisessa tulee olemaan ratkaisevan tärkeä. Tällä hetkellä Pakistanin läpi virtaa ase- ja huoltotoimituksia Yhdysvaltain taistelujoukoille Afganistaniin, joten virtaavatko nämä huoltokuljetukset tulevaisuudessa Iranin puolesta ja Kiinan-Intian suunnasta?
Iranin sodan vaikutukset Euroopassa ja Suomessa
Hormuzin salmen sulkeutuminen meriliikenteeltä aiheuttaisi laskelmien mukaan jopa 20% maailman öljykuljetusten katkeamisen – ja suurimmalta osin energiatuonnin katkeamisen Euroopaan. Muistan lukeneeni asiantuntija-arvion, jonka mukaan öljyjalosteiden hinta Pohjois-Euroopan alueella saattaa Iranin pommitusten seurauksena nousta jopa kuusinkertaiseksi nykyiseen hintatasoon nähden. Tällainen hinnannousu aiheuttaisi välittömästi superinflaation ja pysäyttäisi teollistuneen yhteiskuntamme varsin nopeasti.
On lisäksi nykytilanteessa otettava huomioon yllämainittujen laskelmien päälle Jemenin sotatilanne, joka on poissa länsivaltojen kontrollista presidentti Salehin maastahäädön jälkeen – tuon vaihtoehtoisen Jemenin edustalta kulkevan öljyreitin vaarantuminen ja jopa sulkeutuminen Iranin tukemana – on todennäköistä alueen yli levittäytyvän sodan seurauksena.
Kun öljytoimitukset Eurooppaan katkeavat, hinnat nousevat ja perustarpeiden saatavuus heikkenee, vastassamme onkin ennen kokemattoman valtavia yhteiskunnallisia ongelmia. Nopean taloudellisen kurjistumisen aiheuttamia levottomuuksia – ja mikäli EU on Iranin sodassa osapuolena, kuten odotettavissa on – Venäjä on tuossa Lähi-idän suursodassa visusti lännen toimia vastustavana osapuolena. Näin ollen odotettavissa tuskin on itärajan yli helpotusta EU-Suomen ahdinkoon, vaan jopa täysin päinvastoin.
"Suursota öljymaissa = Superinflaatio länsimaissa = Säännöstely kotikulmilla"
Me Suomessa olemme syntyneessä suurvaltapoliittisessa kuviossa ja mahdollisesti hyvin pian syttyvässä "suuressa öljysodassa" Venäjän vihollisia – jos siis kuulumme edelleen länsikoalitioon, emmekä pian ala ottamaan vakaita askeleita pois uhkakuvia luovasta EU:n keskiöstä – ja hanki voimakkaampaa erilliasemaa idänsuhteissa.
Kysymyksiä ja ajankohtaisia uhkakuvia
Siksi onkin kysyttävä, käsittävätkö meidän USA/EU/Israel -mieliset poliitikkomme lainkaan kasvavan kansallisen turvallisuusuhan todellista luonnetta, ja mahdolisesti hyvin nopeasti edessämme olevaa kriisiä?
Sillä jos he niin tekisivät, tahtotila irtiottoon EU:n ytimestä olisi jo yleisesti vallalla.
Täysimittainen öljysota Lähi-idän alueella ja Keski-Aasiassa veisi käytännössä pohjan koko teollistuneelta yhteiskunnalta: superinflaatio, öljysäännöstely, rikollisuus, harmaa talous, salakuljetus... Seuraukset suuresta öljysodasta ulottunevat kaikille yhteiskunnan tasoille ja muutoksen nopeus tulee lopulta yllättämään jokaisen, joka ei ajoissa näe "Iranin pommituksen" aiheuttaman eskalaation mittakaavaa ja sen globaalia vaikutusta.
Lopuksi onkin varoittaen todettava, että Iranin kuristaminen, kolmen vallan pommittaminen ja lännen käynnistämien sotilaallisten toimien aiheuttama mahdollinen suursota on Suomellek merkittävä kansallinen uhkakuva. Tätä merkittävää varoitusta ei ole kuitenkaan Suomen mediassa ole kerrottu, eikä siitä ole aiheellisesti varoitettu, vaikka kaikki uutiset tästä kehityksestä voisivat olla käsillänne.
Seuraamuksena tiedottamisen puutteesta on nähtävissä, että suursodan yllättäen syttyessä, pahin kansalaisten kokema turvallisuuuden uhka tuleekin syntymään paniikkireaktioiden takia. Joten välttääksesi tuon paniikin, jatka perehtymistä oman elämäsi uhkakuviin – ja kiinnitä huomiotasi maailmansodan kasvavaan uhkaan.
lähde: Verkkomedia.org
