Vuonna 2015 perustettu Keha-keskus on alkanut vainoamaan suomalaisia sosiaaliturvan saajia poliittisesti.
Yle sai jo haltuunsa tänä vuonna Keha-keskuksen työntekijän työohjeen, jossa kävi ilmi kuinka näiden työvoimaviranomaisten työn kuvaan kuuluu suomalaisten sosiaaliturvan saajien sometilien vakoilu.
Ylen näkemään ohjeen mukaan sosiaalivirkailija KEHA-keskuksella voi sitten tehdä mm. työttömistä mm. Google hakuja.
Yhdeksi KEHA-keskuksen uhriksi on jo joutunut Hämeenlinnasta kotoisin oleva sarjakuvapiirtäjä Hans Nissen, jolta alettiin perimään takaisin viiden vuoden hänen aiemmin saamiaan työmarkkinatukia.
KEHA-keskuksen sosiaalivirkailija oli saanut sellaisen kuvan, että Nissen työllistyisi täysipäiväisenä sarjakuvapiirtäjänä, vaikka Nissen vain harrasti sarjakuvapiirtämistä.
Näin ollen KEHA-keskus on jo ylittänyt toimivaltuutensa, kun se on alkanut jopa poliittisesti vainoamaan suomalaisia sosiaaliturvalla eläjiä, koska tiedän useita tapauksia, joissa kyse on vielä poliittista sisältöä tekevistä toisinajattelijoista, joilla on Youtube-kanavia, jotka myös KEHA-keskus on luokitellut päätoimisiksi yrittäjiksi, vaikka kyse on pelkästä harrastustoiminnasta.
Sitten KEHA-keskus sekä KELA ja TE-keskus yhdessä kolmikkona alkavat vainoamaan näitä henkilöitä ja vaativat näiden sosiaaliturvan saajien raportoimaan jokaisen tunnin, minkä he käyttävät esim. blogin kirjoittamiseen, Youtube-videoidensa tekemiseen jne.
Joten huomaatteko, että jos annamme KEHA-keskukselle nyt vallan ja mitä useampi suomalainen nöyrtyy näiden Orwell fasistien edessä, niin tässä on jo seuraava asema se sosiaalinen pisteytys, joista tämä KEHA-keskus on jo täysi ensimmäinen askel.
Joten suosittelen jokaisen KEHA-keskuksen vainon kohteeksi joutuneen perehtymään hieman Suomen lakiin ja YK:n yleismaailmallisen julistuksen kohtiin:
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948)
19. artikla
-
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen.
-
Tähän sisältyy oikeus pitää mielipiteensä ilman häirintää sekä oikeus etsiä, vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia kaikilla tiedotusvälineillä ja riippumatta valtioiden rajoista.
📌 Tiivistetysti:
-
Suomen perustuslaki 12 § takaa kansallisella tasolla sananvapauden ja tiedonsaannin.
-
YK:n julistuksen 19. artikla asettaa kansainvälisen ihmisoikeusperustan sanan- ja mielipiteenvapaudelle.
Haluatko, että etsin sinulle myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 10. artiklan, joka täydentää näitä ja sitoo Suomea suoraan?
Eli siis mikään sosiaalivirkailija ei voi kävellä näiden lakipykälien yli, vaatimalla sinun sananvapauden hiljentymistä, koska sinut katsotaankin silloin päätoimiseksi yrittäjäksi.
Tunnen jo yhden suomalaisen hyvin tunnetun Youtubettajan, jolle työvoimaviranomaiset sanoivat jo noin vuosi sitten, että "Nyt sinä joko lopetat Youtube-kanavasi, tai muuten katkaisemme myös sinulta asumistuet sekä työmarkkinatuet pois". Eli työvoimaviranomainen jo ylitti valtuudet ja ryhtyi fasistiksi uhkailemaan tätä suomalaista sosiaaliturvan asiakasta.
Pakottaminen (RL 25:8 §) → koskee myös taloudellista tai muuta vakavaa haittaa, jos tarkoitus on pakottaa tekoon.
Eli jos olette joutuneet KEHA-keskuksen työvoimaviranomaisten vainon kohteeksi, niin Suomen poliisille voi tehdä rikosilmoituksen virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Rikoslain mukaan
Rikoslain 40 luvussa säädetään mm. seuraavista:
-
Virkavelvollisuuden rikkominen (40:9 §): virkamies, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo virkavelvollisuutensa, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
-
Törkeä virkavelvollisuuden rikkominen (40:10 §): jos teko on kokonaisuutena arvostellen vakava (esim. aiheuttaa merkittävää vahinkoa tai haittaa), rangaistus voi olla vankeutta enintään kaksi vuotta.
-
Virkarikoksen seuraamuksena voi olla myös viraltapano, jos virkamies osoittautuu teon vuoksi ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
Käytännön esimerkkejä
-
Poliisi jättää tahallaan tutkimatta rikosilmoituksen henkilökohtaisista syistä.
-
Kunnan viranhaltija tekee päätöksen, joka selvästi suosii sukulaistaan, vaikka lain mukaan päätös olisi pitänyt tehdä toisin.
-
Virkamies ei hoida tehtäviään lain vaatiman huolellisuuden mukaisesti, ja siitä aiheutuu vahinkoa kansalaiselle.
Professorin mukaan työvoimaviranomaiset eivät saa kerätä sosiaalisesta mediasta tietoja täysin vapaasti
Mutta mitäs asiasta sanoo sitten professori ?
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen taas sanoo, että viranomaisella on tässä kaikki vastuu osoittaa tiedot oikeiksi, koska virkamies ei voi edes lain mukaan kalastella sosiaaliturvan asiakkaan tietoja omilla tunnuksillaan sosiaalisesta mediasta.
Mutta julkisista lähteistä kyllä tietoja voi hankkia, mutta tästä on olemassa erillinen tietosuoja-asetus, jonka mukaisesti on aina informoitava asiakasta.
Eli siis työvoimaviranomaisen vastuulla on osoittaa ja varmistaa, että se käsittelee ajantasaisia, täsmällisiä ja paikkansapitäviä tietoja.
Lähde: Yle
