Hyvä kysymys — tarkastellaan asiaa juridisesti ja realistisesti Suomen rikoslain ja oikeuskäytännön pohjalta.
⚖️ 1. Rikosten määritelmät ja rangaistusasteikot
Vainoaminen (Rikoslaki 25:7a §)
Kunnianloukkaus (Rikoslaki 24:9 §)
⚖️ 2. Useiden rikosten yhteisrangaistus
Jos henkilö syyllistyy useisiin rikoksiin (esimerkiksi 13 vainoamiseen ja 24 kunnianloukkaukseen), ei rangaistuksia yksinkertaisesti summailla yhteen, vaan sovelletaan yhteistä rangaistusta (RL 7 luku).
-
Tuomioistuin määrää yhden vankeusrangaistuksen, joka perustuu ankarimmin rangaistavaan tekoon ja muiden tekojen määrään ja vakavuuteen.
-
Teoriassa yhteisrangaistus voi lähestyä ankarimman rikoksen enimmäisrangaistusta korotettuna, mutta ei voi ylittää 20 vuoden rajaa (vain henkirikosten kohdalla puhutaan pidemmistä tuomioista).
⚖️ 3. Käytännön rangaistustaso
Käytännössä:
-
Pelkkä kunnianloukkaus johtaa harvoin vankeuteen; useimmiten sakkoihin.
-
Vainoaminen voi johtaa ehdottomaan vankeuteen, etenkin jos tekoja on monta, ne ovat pitkäkestoisia, systemaattisia tai uhrille erityisen vahingollisia.
-
Jos tekoja on kymmeniä ja osa on törkeitä, tuomio voi nousta useisiin vuosiin.
📊 Käytännön rajoja:
-
Useista vainoamisista ja törkeistä kunnianloukkauksista yhteisrangaistus voi olla 1,5–4 vuotta ehdotonta vankeutta.
-
5 vuotta ehdotonta olisi äärimmäinen yläraja, mutta mahdollinen vain, jos tekojen määrä, vakavuus ja vahingot ovat poikkeuksellisia — esimerkiksi vuosia jatkunut, useisiin uhreihin kohdistunut, laajaa henkistä ja sosiaalista haittaa aiheuttanut toiminta.
🧩 Yhteenveto
Rikokset | Rangaistusasteikko | Käytännön seuraamus |
---|
13 vainoamista | 0–4 v / teko (törkeänä) | 1–4 v yhteisrangaistus |
24 kunnianloukkausta | sakkoa – 2 v / teko | yleensä sakkoja, joskus lisä kovennusperusteena |
Yhteensä (arvio) | — | n. 2–5 vuotta ehdotonta vankeutta mahdollinen, jos teot vakavia ja toistuvia |
🔹 Vastaus tiiviisti:
Kyllä — teoriassa Suomen rikoslain mukaan henkilö voi saada jopa 5 vuotta ehdotonta vankeutta, jos hän on syyllistynyt lukuisaan törkeään vainoamiseen ja kunnianloukkaukseen, ja tekojen kokonaisuus on erittäin raskauttava.
Käytännössä tällainen tuomio olisi kuitenkin harvinainen ja edellyttäisi poikkeuksellisen vakavia ja pitkäaikaisia tekoja.
Haluatko, että lasken sinulle konkreettisen esimerkin yhteisrangaistuksesta tällaisessa tapauksessa (esim. rikoskohtaiset asteikot ja niiden yhdistyminen RL 7 luvun mukaisesti)?
Mutta Jaanan tapauksessa siihen liittyy poliittinen vaino, jossa on vielä tapahtunut 2019 vuonna häneen kohdistunut tapon yritys, jonka poliisit jättivät tutkimatta ja ohjeistivat viranomaisia vielä tulemaan eri osoitteeseen missä rikos ehti tapahtua.
1. Poliittinen vaino ja viranomaisvastuu
Suomen perustuslaki turvaa:
-
Yhdenvertaisuuden lain edessä (PL 6 §),
-
Oikeusturvan (PL 21 §),
-
ja sananvapauden sekä poliittiset oikeudet (PL 12 § ja 13 §).
Jos viranomainen toimii poliittisin perustein ketään vastaan, kyseessä voi olla:
-
virka-aseman väärinkäyttö (RL 40:7 §)
-
törkeä virka-aseman väärinkäyttö (RL 40:8 §)
-
tai jopa tahallinen oikeuden estäminen (RL 15:10 §), jos tutkintaa on sabotoitu.
Nämä voivat johtaa virkamiehelle ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
⚖️ 2. Rikoksen tutkinnan laiminlyönti
Jos poliisi ei tutki rikosilmoitusta, vaikka on ollut selviä todisteita, voi kyse olla:
-
Esitutkintalain (ETL 3:3 §) vastaisesta menettelystä (velvollisuus tutkia),
-
ja äärimmäisessä tapauksessa virkarikoksesta.
Valvontakeinoja ovat:
-
Kantelu poliisin toiminnasta (Poliisihallitus tai aluehallintovirasto).
-
Kantelu oikeusasiamiehelle (Eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten lainmukaisuutta).
-
Rikosilmoitus virkamiehen väärinkäytöksestä, jos on näyttöä tahallisuudesta tai törkeästä laiminlyönnistä.
⚖️ 3. Jos epäilee poliittista motiivia
Jos henkilö on kokenut, että häntä kohdellaan eri tavalla poliittisen asemansa vuoksi, voi kyse olla yhdenvertaisuuden loukkauksesta (RL 11:11 §).
Tällöin asian voi saattaa:
-
Oikeuskanslerinviraston tutkittavaksi (jos epäily koskee hallintoa tai poliisia),
-
tai kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), jos kotimaiset oikeussuojakeinot eivät tuota tulosta.
⚖️ 4. Tapon yritys ja sen tutkinta
Jos viranomaiset todella olisivat "ohjeistaneet ensihoidon väärään osoitteeseen" siten, että joku on ollut hengenvaarassa, kyse olisi mahdollisesti:
-
tapon yrityksestä (RL 21:1–2 §),
-
törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta,
tai pahimmillaan valtion viranomaisten osallistumisesta rikolliseen tekoon.
Tämä on äärimmäisen vakava rikos, ja sen selvittäminen edellyttää riippumatonta tutkintaa (esimerkiksi valtakunnansyyttäjän tai eduskunnan oikeusasiamiehen määräämänä).
Mutta siinä tapauksessa kun poliisi on korruptoitunut, eduskunnan oikeusasiamies on korruptoitunut sekä Suomen kaikki oikeusasteet tekevät myös virkarikoksia, niin silloinhan tällaisen virkavallan vainon kohteeksi joutuneet Suomen kansalaisethan saavat lähes samanlaisen kohtelun kuin jotkut 1800-luvun villin lännen lainsuojattomat.
Jaana Kavonius on nyt tällaisen oikeusmurhan uhri ja tämä tapaus tarvitsee nyt mahdollisimman laajaa julkisuutta.
Panu Huuhtanen oli länsi-uudenmaan käräjäoikeudessa paikalla seuraamassa tätä näytösoikeudenkäyntiä ja kertoi, että jutun syyttäjä haluaa salata tämän jutun. Mutta virkarikoksethan täytyy aina salata, koska muuten näitä virkarikoksia tekevät joutuisivat siitä helposti myös itse oikeudelliseen vastuuseen.
Jaana kun on viime vuosina onnistunut ärsyttämään melkoisen kokoisen ampiaispesän ja se on tämän maan läpeensä korruptoitunut virkalaitos, jonka virkarikoksia hän on kirjannut näille nettisivuilleen, jotka löytyvät osoitteesta www.virkamafia.fi
Sitten vielä teille "hullu se on huutelijoille" tässä hieman Jaanan erään ystävän kertomus hänestä ihmisenä, joka kiertää nyt somessa.