Järkeä tekijänoikeuslakiin kansalaisaloite on jo loppusuoralla ja enää vajaa 700 nimeä puuttuu siitä ja nimet tulisi olla kerätty
Kansalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa tässä osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70
Sähköinen tunnistautuminen käy ihan omilla verkkopankkitunnuksilla.
Koko lakialoitteen sisältö löytyy tästä:
23.01.2013
Lakiehdotus
Asiakortti OM 14/52/2013
EHDOTUS TEKIJÄNOIKEUS- JA RIKOSLAIN KORJAAMISEKSI
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksen
pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön
ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksen
tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista
lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun
sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Vakavampi
tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja
suuret vahingonkorvaukset. Tekijänoikeusrikoksista tuomittaisiin
edelleen kaupalliseen tai laajamittaiseen tekijänoikeuksin suojatun
sisällön jakamiseen syyllistyneet.
Toissijaisesti esitys pyrkii
parantamaan artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa sekä uusien
verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden kehittämistä.
Ehdotuksen
tärkein vaikutus on kansalaisten ja artistien välisen
vastakkainasettelun purkaminen ja rakentavan keskustelun herättäminen
tekijänoikeuslainsäädännön jatkokehittämisestä.
JOHDANTO
1. Nykytila
Suomen
tekijänoikeuslainsäädäntöä muutettiin merkittävästi 14.10.2005
annetuilla laeilla tekijänoikeuslain muuttamisesta (821/2005) ja
rikoslain muuttamisesta (822/2005). Lakimuutokset perustuvat hallituksen
esitykseen 28/2004, jolla “Tekijänoikeuslakiin [ehdotettiin] tehtäviksi
tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden
yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa vuonna 2001 annetussa
direktiivissä edellytetyt muutokset. Tekijänoikeuslakiin [ehdotettiin]
lisäksi eräitä muita direktiivistä johtumattomia muutoksia sekä teknisiä
tarkistuksia.” Nämä muut direktiivistä johtumattomat muutokset
herättivät laajaa kansalaiskeskustelua lakia säädettäessä ja sen
voimaantultua. Niihin sisältyi yksityiskäyttöön tapahtuvan
tekijänoikeudenalaisen sisällön lataamisen määritteleminen
tekijänoikeusrikokseksi.
Seuraavassa on kuvailtu nykyisen lainsäädännön ja sen oikeuskäytännön aiheuttamia ongelmatilanteita.
1.1 Lain vaikeaselkoisuus ja laillisuusperiaatteen toteutuminen
Perustuslakivaliokunta
totesi (Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2005 vp) nykyistä lakia
säädettäessä, että "Tekijänoikeuslaki on siihen eri syistä tehtyjen
lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikkaaksi
ja vaikeaselkoiseksi, eikä käsiteltävänä oleva lakiehdotus ole kaikin
osin omiaan lisäämään sääntelyn selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Tämä on
ongelmallista, koska tekijänoikeuslainsäädäntö koskee nykyaikaisessa
yhteiskunnassa lähes kaikkia ihmisiä. Viestintäteknologian kehityksen
seurauksena yksityiset henkilöt, samoin kuin kansalaisjärjestöt ja
vastaavat, voivat yhä enenevässä määrin olla paitsi tekijänoikeuden
suojaamien viestien vastaanottajia ja käyttäjiä myös niiden tuottajia ja
julkaisijoita. Tietoyhteiskuntaa kehitettäessä on erilaisin teknisin
välinein harjoitettavasta viestinnästä tullut käytännössä tauotonta, ja
viestintä voi nykyisin liittyä suureen osaan henkilön päivittäisiä
toimintoja. Näistä syistä tekijänoikeuslainsäädäntöön kohdistuu
erityisiä selkeyden ja ymmärrettävyyden vaatimuksia."
Lisäksi
perustuslakivaliokunta toteaa, että "Tekijänoikeuslain vaikeaselkoisuus
voi muodostua ongelmalliseksi perustuslain 8 §:ssä säädettyyn
rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvän
täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Sen mukaan kunkin rikoksen
tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten,
että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin
toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa. Tämä vaatimus ei täyty parhaalla
mahdollisella tavalla, kun säännökset tekijänoikeusrikoksesta ja
-rikkomuksesta saavat olennaisen sisältönsä vaikeaselkoisen
tekijänoikeuslain kautta. Tähän seikkaan on valiokunnan mielestä
kiinnitettävä erityistä huomiota sovellettaessa rangaistussäännöksiä
yksittäistapauksissa." (Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2005 vp,
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_7_2005_p.shtml )
1.2 Nuorisorikollisuus
Oikeusministeriön
alainen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi 12.12.2012
tutkimuksen (Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012), jonka
mukaan 79 prosenttia 15-16 vuotiaista nuorista on ladannut laitonta
tekijänoikeuden alaista sisältöä verkosta. 71 prosenttia vastaajista
ilmoitti ladanneensa laitonta sisältöä edellisen 12 kuukauden aikana.
Tutkimustuloksia ei vielä ole siitä, mitä seuraa, jos kokonainen
ikäluokka leimataan rikollisiksi.
1.3 Ylimitoitetut pakkokeinot
Nykyinen
tekijänoikeuslaki mahdollistaa mittavat yksityisyyden suojaa ja
kotirauhaa rajoittavat pakkotoimet, kuten kotietsinnät, laitteiden
takavarikot ja henkilötietojen selvittämisen IP-osoitteiden perusteella
internet operaattorilta.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi
10.12.2012 päätöksen Dnro 4565/4/12, jonka mukaan kohun aiheuttaneen
(ns. “chisugate”) 9-vuotiaan tytön rikosepäilyn aiheuttama kotietsintä
ja laptop-tietokoneen takavarikointi poliisin toimesta oli nykyisen lain
mukaan sallittua. Jotta vastaava epäoikeudenmukaisena koettu toiminta
voidaan jatkossa katsoa ylimitoitetuksi, on lakia muutettava.
1.4 Ylimitoitetut vahingonkorvaukset
Tuomioistuimet
ovat 1.1.2006 voimaan tulleen tekijänoikeusuudistuksen jälkeen
tuominneet lukuisia henkilöitä maksamaan mittavia vahingonkorvauksia
tekijänoikeuksien haltijoita edustaville järjestöille.
Vahingonkorvausvaatimusten perustana on ollut näiden järjestöjen
laskelmat, joiden perusteella kullekin lataukselle on määritelty
euromääräinen hinta, joka perustuu teoksen normaaliin
jälleenmyyntihintaan. Laskelmat tekevät siis sen oletuksen, että
jokainen lataus olisi aiheuttanut tulonmenetyksen järjestön edustamille
artisteille. Oletusta on laajalti kritisoitu epärealistikseksi ja on
jopa esitetty tutkimustietoa, jonka mukaan ilmaiseksi ladatut sisällöt
ovat edistäneet maksullisten sisältöjen liikevaihtoa.
Mittavilla
yksittäisiin henkilöihin kohdistuvilla vahingonkorvaustuomioilla on
pyritty pelotevaikutuksen aikaansaamiseen, joka muistuttaa Suomen
oikeusjärjestelmälle aiemmin vierasta amerikkalaistyylistä punitive
damages -mallia. Punitive damages -korvauksissa vastaaja tuomitaan
maksamaan kantajalle todellisuudessa aiheutuneiden vahinkojen lisäksi
ylimääräistä korvausta, jonka tarkoituksena on pelottaa vastaaja ja muut
potentiaaliset vahingontekijät noudattamaan lakia.
1.5 Opetus- ja tutkimuskäytön rajoitukset
Tekijänoikeusneuvosto
teki 1980-luvulla päätöksen (vastoin omaa tulkintakäytäntöään ja
esittelijän mielipidettä), jonka mukaan luokkahuoneissa tapahtuva opetus
on tekijänoikeudellisesti teosten julkista käyttämistä. Päätöksen
taustalla oli tekijänoikeusjärjestöjen halu päästä perimään maksuja
kouluilta erityisesti audiovisuaalisten teosten käyttämisestä. Samalla
kuitenkin mediataitojen opettamisesta tuli hyvin vaikeaa. Kaikkien
AV-teosten käyttämiseen tarvitaan lupa, jota esimerkiksi mainoksien
osalta ei ole saatavissa kuin pyytämällä sitä mainoksen tehneeltä
mainostoimistolta. Samoin ulkomaisten aineistojen käyttäminen
käännösharjoituksiiin tehtiin tekijänoikeusneuvoston päätöksellä pääosin
laittomaksi.
Tieteellisen tutkimustyön kannalta tarkasteltuna
nykytilanteen ongelma on, että vaikka internetistä olisi saatavilla
helposti ja runsaasti ajantasaista tutkimusaineistoa, ei sitä saa
periaatteessa käyttää, koska Suomen tekijänoikeuslainsäädännössä ei ole
tutkimustoimintaa koskevaa poikkeusta. USA:ssa ja niissä EU-maissa,
joissa on tutkimustoimintaa koskeva (laaja) poikkeussäännös, tutkijat ja
tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat tutkijat ja yritykset ovat
merkittävässä etulyöntiasemassa verrattuna suomalaisiin verrokkeihinsa.
Tilannetta kärjistää vielä pieni kielialueemme: monista tutkimusaiheista
ei löydy suomenkielistä materiaalia, vaan englanninkielinen internetin
kautta löytyvä aineisto on tarpeen laadukkaan tutkimuksen edistämiseksi.
Nykyisin voimassa oleva tekijänoikeuslainsäädäntö rasittaa siten myös
suomalaista tieteentekoa ja innovaatiopotentiaalia.
1.6 Teosten tuottajien ilmaisunvapaus
Suomalaisessa
lainsäädännössä ei ole toistaiseksi otettu kantaa parodian ja satiirin
hyväksyttävyyteen. Aikaisempi tuomioistuinkäytäntö tuki käsitystä
mainittujen taiteenlajien hyväksyttävyydestä, mutta
tekijänoikeusneuvoston ratkaisu 2010:3 ja sen perusteella annettu
hovioikeuden tuomio kyseenalaistivat tilanteen. EU:n
tekijänoikeusdirektiivi sallii kuitenkin parodiaa ja satiiria koskevan
poikkeuksen. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa poikkeusta suunnitellaan
parhaillaan otettavaksi nimenomaiseksi osaksi maan oikeusjärjestystä.
1.7 Teosten tuottajien neuvotteluasema
Vaikka
tekijänoikeusjärjestelmä onkin aikanaan syntynyt suojaamaan - ainakin
teoriassa - nimenomaan teosten tekijöitä, järjestelmästä ovat
tosiasiassa eniten hyötyneet taustalla olleet kustannusyritykset. On
syytä pohtia, missä määrin Suomessa merkittävässä markkina-asemassa
olevat yritykset ovat käyttäneet asemaansa hyväksi painostamalla
varsinaiset tekijät kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Tämä ongelma on
tunnistettu myös voimassa olevassa hallitusohjelmassa:
“Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien
siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja
kohtuullisesta korvauksesta.” (Hallitusohjelma 2011, s.36) Ilmiö
esiintyy laajasti eri mediasektorin (tiedotusvälineet, levy-yhtiöt ym.)
alueilla, joten sen ratkaiseminen ei onnistu esimerkiksi
kirjankustannussopimuksista annettujen kapeiden yksittäissäännösten
kaltaisilla ratkaisuilla.
2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esitys
pyrkii selventämään tekijänoikeuslain (404/1961) sisältöä siten, että
laissa palataan ennen vuoden 2005 rikos- ja tekijänoikeuslakiuudistusta
vallinneeseen tilaan siinä määrin kuin asiaa säätelevät direktiivit
antavat Suomelle kansallista liikkumatilaa. Samalla esityksessä
ehdotetaan parannuksia teosten tekijöiden oikeuksiin. Lisäksi
esityksessä huomioidaan verkkoteknologioiden kehitys, puututaan
opetuksen ja tutkimuksen ongelmiin, poistetaan mahdollisuus
verkkovalvontaan ja ehdotetaan otettavaksi käyttöön sopimusehtojen
kohtuullistamisen mahdollistava lainkohta. Samalla lakiin lisätään myös
artistien oikeus kieltää järjestöiltä kanteiden nostaminen yksittäisiä
kansalaisia vastaan.
3. Esityksen vaikutukset
3.1 Vaikutukset kansalaisille
Ehdotuksen
tärkein vaikutus on tekijänoikeusjärjestelmän legimiteetin
lisääntyminen. Ehdotuksen tuloksena tekijänoikeus palaa takaisin
positiiviseksi ilmiöksi, jolla turvataan tekijöiden perustellut oikeudet
teoksiin mutta ei estetä teosten yleishyödyllistä käyttöä.
3.2 Vaikutukset sisällöntuottajille
Ehdotus
parantaa freelance-sisällöntuottajien asemaa sopimuspuolena tuomalla
kohtuullisuusvaatimuksen sopimusehtoihin. Sisällöntuottajien
määräysvaltaa parannetaan myös antamalla heille oikeus kieltää
etujärjestöjä ryhtymästä oikeudenkäynteihin yksittäisiä kansalaisia
vastaan.
3.3 Vaikutukset tekijänoikeusjärjestöjen toimintaan
Ehdotuksella
on taloudellisia vaikutuksia tekijänoikeusjärjestöille. Esimerkiksi
opetus- ja tutkimuskäytön vapauttaminen tekijänoikeuskorvausten piiristä
pienentää järjestöjen tulovirtaa. Samoin oikeuden määräämien
vahingonkorvausten pienentyminen vaikuttaa tekijänoikeusjärjestöjen
tulovirtaan. Tekijänoikeusjärjestöillä säästyy kuitenkin samanaikaisesti
valvontaresursseja, jotka voidaan ohjata esimerkiksi tiedotus- ja
koulutustoimintaan.
3.4 Vaikutukset yritystoimintaan
Ehdotuksella
on myönteisiä vaikutuksia suomalaisen yritystoiminnan kehittymiseen.
Epäselvät ja rajoittavat säännökset ovat olleet omiaan hidastamaan
innovaatioita esimerkiksi digitaalisten sisältöpalveluiden osalta.
Selkeyttämällä sääntelyä esimerkiksi teknisten välikopioiden ja
verkkotallennuksen osalta ehdotus mahdollistaa muun muassa digitaalisten
sisältöjen parissa toimiville startup-yrityksille kansainvälisesti
kilpailukykyisten ja kiinnostavien internetin välityksellä toimivien
palveluiden kehittämisen. Suomi olisi tässä yksi edelläkävijöistä
maailmanlaajuisesti, mikä voisi johtaa esimerkiksi alan teollisuuden
keskittymiseen.
3.5 Vaikutukset viranomaistoimintaan ja talousvaikutukset
Ehdotuksella
on vaikutuksia ennen kaikkea poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaan.
Tekijänoikeusrikosten tutkinta kuluttaa merkittävästi poliisin
resursseja, jotka ehdotuksen myötä vapautuisivat vakavampien rikosten
selvittämiseen. Kun tekijänoikeusrikoksen kynnys on matala, on poliisi
käyttänyt tapausten selvittämiseen ja pakkokeinojen toimeenpanoon
mittavia resursseja riippumatta siitä onko kyseessä yhden yksittäisen
musiikkikappaleen lataaminen verkosta vai laajamittainen kaupallinen
piratismi. Oikeuslaitoksen resursseja puolestaan säästyy, kun
tekijänoikeuksia valvovat järjestöt eivät kuormita käräjäoikeuksia
pyynnöillään saada käyttäjien IP-osoitetietoja tai käyttäjien liittymiä
katkaistua. Ehdotuksella on positiivisia talousvaikutuksia julkisen
sektorin opetus- ja tutkimustoimintaan. Ehdotuksen myötä sisältöjen
opetus- ja tutkimuskäytöstä ei enää maksettaisi tekijänoikeuskorvauksia.
4. Suhde perustuslakiin
Ehdotuksen tarkoituksena
on kaventaa nykyisellä tekijänoikeuslainsäädännöllä perustuslakiin
tehtyjä aukkoja. Erityisesti perustuslain 10 §:ssä suojattuun
luottamukselliseen viestintään liittyvää aukkoa on tarkoitus tällä
ehdotuksella pienentää. Ehdotus parantaisi rikosoikeudellisen
laillisuusperiaatteen (PL 8 §) toteutumista selkeyttämällä ja rajaamalla
yksityishenkilöiden rikosoikeudellista vastuuta. Ehdotuksen voidaan
katsoa myös tukevan perustuslain 12 §:ssä suojatun sananvapauden
toteuttamista.
Ehdotuksen seurauksena tekijänoikeus rajautuisi
jonkin verran nykyistä suppeammaksi, mutta koska kyse on puhtaan
lakisääteisestä oikeudesta eikä “klassisesta omaisuudesta”, tämän ei
voida katsoa olevan ongelmallinen suhteessa perustuslain 15 §:ssä
olevaan omaisuuden suojaan.
Näistä syistä ehdotus voidaan käsitellä normaalissa käsittelyjärjestyksessä.
5. Asian valmistelu
Tekijönoikeuslainsäädännön
muuttamiseen tähtäävää ansalaisaloitetta on valmisteltu avoimesti ja
osallistavasti Avoin ministeriö -palvelun puitteissa. Kampanja
julkistettiin 21.11.2012 ja ensimmäinen luonnos lakialoitteesta
julkaistiin 28.11.2012. Tekijänoikeusjärjestöiltä on pyydetty 10.12.2012
sähköpostitse kommentteja ja ehdotuksia lakiluonnokseen. Lakiluonnosta
on muokattu julkisen keskustelun ja saadun palautteen perusteella.
Esityksessä on tarkoituksella poikettu hallituksen esitysten
muotosuosituksista, jotta esitys olisi selkeämmin kansalaisten,
kansanedustajien ja tiedotusvälineiden ymmärrettävissä.
Kansalaisaloitteen
pantiin virallisesti vireille 23.1.2013 ja keräysaika päättyy
viimeistään 6 kuukauden päästä 23.7.2013. Aloitteen vireillepanijoina
toimivat Joonas Pekkanen, Aleksi Rossi, Timo Vuorensola, Roope Mokka,
Alf Rehn, Alex Nieminen, Tarmo Toikkanen, Tanja Aitamurto, Dan
Koivulaakso, Taneli Tikka, Kari A. Hintikka, Saku Sairanen ja Ville
Oksanen.
Aloitteen edustajana toimii Joonas Pekkanen,
joonas.pekkanen@avoinministerio.fi, 050-5846800 ja varaedustajana Aleksi
Rossi, aleksi.rossi@avoinministerio.fi.
6. Käsittely eduskunnassa
Hallituksen
esityksessä kansalaisaloitelaiksi (46/2011) todetaan, että
“Valtiopäiväasioiden keskinäisessä käsittelyjärjestyksessä
kansalaisaloite voisi kuitenkin rinnastua vähintään sadan edustajan
allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jolla on valiokuntakäsittelyssä
tosiasiallinen etusija muihin kansanedustajien aloitteisiin nähden.”
Esitys tulisi näin ollen käsitellä eduskunnassa viivytyksettä ja
aloitteen edustajia tulisi kuulla kaikissa valiokunnissa. Koska kyse on
kansalaisaloitteesta ja siihen liittyy vahva julkinen intressi, tulisi
valiokuntakäsittelyt tavanomaisuudesta poiketen järjestää julkisina
tilaisuuksina. Käsittelyjen julkisuudesta voidaan päättää valiokunnassa
perustuslain 50 §:n 2 momentin mukaisesti. Vaatimusta käsittelyn
julkisuudesta tukee se, että normaalisti valiokuntakäsittelyissä on
läsnä asiaa valmistelleet virkamiehet asiantuntijakuulemisten kautta.
Yli 50 000 kansalaisen kohdalla tämä ei ole luonnollisestikaan
mahdollista, mutta tarve on sama.
Tekijänoikeuslakia koskevat
lakimuutokset on yleensä käsitelty sivistysvaliokunnassa. Tämän
muutosesityksen keskeisimmät kohdat koskevat kuitenkin tietoverkkoja,
minkä vuoksi luontevampi ensisijainen käsittelevä valiokunta olisi
liikenne- ja viestintävaliokunta. Toisaalta aihepiirinsä puolesta
ehdotuksen käsittelijäksi soveltuisi myös tulevaisuusvaliokunta, jonka
tulisi pyytää asiasta lausunto soveltuvilta valiokunnilta (SiV, PeV, LaV
ja LiV). Tulevaisuusvaliokunnasta löytynee paras osaaminen aihepiiristä
ja valiokunta on myös tottunein toimija joukkoistettujen hankkeiden
kanssa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. LAKI TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUUTTAMISESTA
3 §:n 2 momentti (Parodia- ja satiirioikeus)
Tekijänoikeuslain 3 §:n 2 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:
"Teosta
älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai
omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako
yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai
yhteydessä. Tämä oikeus ei kuitenkaan rajoita teosten käyttämistä
itsenäiseen uuteen parodiaan tai satiiriin."
Momentin voimassa
oleva muotoilu on "Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai
taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä
sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin
loukkaavassa muodossa tai yhteydessä".
Muutoksen tarkoitus on
lisätä tekijänoikeuslakiin selkeä maininta siitä, että parodia ja
satiiri ovat sallittuja tekijän moraalisista oikeuksista huolimatta.
Tarve lainkohdan selkeyttämiseen ilmenee esimerkiksi Helsingin
käräjäoikeuden antamasta päätöksestä (R 09/2761), joka vahvistettiin
hovioikeudessa ja tekijänoikeusneuvostossa. Päätöksellä luotiin
kategoriat hyväksyttävälle ja ei-hyväksyttävälle parodialle. Esitetyn
muutoksen jälkeen tekijän moraalisilla oikeuksilla ei voida sensuroida
mitään parodian tai satiirin muotoa. Edellytyksenä kuitenkin on, että
parodia tai satiiri ylittää itsessään teoskynnyksen, jonka tulee olla
huomattavan matala. Esimerkiksi jo yhden sanan vaihtaminen toiseen läpi
tekstin voi täyttää tämän kriteerin, jos muutoksella saadaan aikaiseksi
ratkaiseva teoksen viestin parodisointi.
4 §:n 2 momentti (Tekniset välikopiot)
Tekijänoikeuslain 4 §:n 2 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:
"Jos
joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen
teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta
alkuperäisteokseen. Uuden teoksen tekemisessä tarvittavien teknisten
välikopioiden tekeminen on sallittua riippumatta siitä, mitä 2 §:ssä
säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, kun kyse on
toimista, jotka ovat erottamaton ja välttämätön osa uuden teoksen
tekemiseksi tarvittavaa teknistä prosessia."
Momentin voimassa
oleva muotoilu on "Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan
uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu
tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen."
Muutoksella helpotetaan
ns. transformatiivisten teosten tekemistä rajaamalla teosprosessin
aikana syntyvät tekniset välikopiot suojan ulkopuolelle. Muutoksella
suoraviivaistetaan ja tehostetaan uusien teoskappaleiden luomista.
Teknisten kopioiden määritelmä olisi sama kuin mitä käytetään 11 a §:n teknisten välikopioiden kohdalla.
11 §:n 5 momentti (Yksityinen kopiointi)
Lakiehdotuksessa ehdotetaan kumottavaksi 11 §:n 5 momentti.
Momentin
voimassa oleva muotoilu on "Tässä luvussa säädetyn tekijänoikeuden
rajoituksen nojalla ei saa valmistaa kappaleita sellaisesta teoksen
kappaleesta, joka on valmistettu tai saatettu yleisön saataviin 2 §:n
vastaisesti tai jota suojaava tekninen toimenpide on 50 a §:n 1 momentin
vastaisesti kierretty. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan
koske teosten käyttämistä 11 a, 16, 16 a–16 c tai 22 §:n tai 25 d §:n 2
tai 5 momentin nojalla."
Muutoksella on tarkoitus palauttaa
ennen tekijänoikeuslain muutosta (821/2005) vallinnut oikeustila niin
sanotun lailliseen lähteen osalta. Teoksen kappaleen laillinen käyttö ei
olisi ehdotuksen mukaan sidottu lailliseen lähteeseen. Muutoksen
merkittävin vaikutus on, että jatkossa yksityisiä kopioita saisi tehdä
omaan käyttöön riippumatta tähän käytettävän lähteen laadusta. Muutos on
myös oleellinen laillisuusperiaatteen toteutumisen kannalta: käyttäjän
on usein hankala arvioida onko verkkopalveluissa (esimerkiksi YouTube)
olevat sisällöt laillisia vai eivät. Samansisältöiseen lain
selkeyttämiseen yksityisen kopioinnin osalta on päädytty muun muassa
Hollannissa.
12 §:n 2 momentti (Verkkotallennus)
Tekijänoikeuslain 12 §:n 2 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti:
"Kappaleen
valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa
ulkopuolisen suoritettavaksi. Yksityistä käyttöä on myös kappaleiden
tallentaminen käyttäjän hallitsemiin, mutta ulkopuolisten ylläpitämiin
verkkopalveluihin."
Momentin voimassa oleva muotoilu on
"Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa
myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi."
Muutoksen tarkoitus
on selkeyttää pykälän tulkintaa. Voimassaoleva muotoilu antaa
kuluttajalle mahdollisuuden antaa yksityisen kopion tekemisen kolmannen
ulkopuolisen suoritettavaksi, mutta palveluiden toimiessa yhä useammin
internetin välityksellä, on kohtaa tarkennettava. Muutos mahdollistaa
esimerkiksi erilaisten laillisten verkkotallennepalveluiden (esimerkiksi
TV-kaista) kehittämisen. Lainkohdan sisältöä tulee tulkita laajasti eli
palvelut kuuluvat yksityisen kopioinnin piiriin aina, kun käyttäjä
määrittelee niissä tallennettavan aineiston sisällön. Määrittely voidaan
antaa myös yleisluontoisina kuvauksina (“tallenna kaikki
uutislähetykset”).
Muutoksella ei puututa teosten julkiseen
käyttämiseen eikä se siten vaikut esimerkiksi valokuvien avointa
verkkojakelua koskevien palveluiden (esimerkiksi Instagram) toimintaan.
Muutoksella laajennetaan merkittävästi laillisen yksityisen kopioinnin
alaa, mikä tulee huomioida hyvitysmaksun suuruutta ja keräystapaa
suunniteltaessa.
12 §:n 3 momentti (Yksityisen kappaleen teettäminen)
Tekijänoikeuslain 12 §:n 3 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti:
"Mitä
2 momentissa säädetään, ei koske käyttöesineen tai kuvanveistoksen
kappaleen valmistamista eikä muun taideteoksen jäljentämistä
taiteellisin menetelmin."
Momentin nykyinen muotoilu on “Mitä 2
momentissa säädetään, ei koske sävellysteoksen, elokuvateoksen,
käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun
taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.”
Tarkoitus
on selkeyttää lain tulkintaa sen suhteen, että digitaalisia palveluita
saa käyttää kaikenlaisten teosten teettämiseen eli eri teoslajien
kohdalla käytettäisiin identtisiä kriteerejä.
14 §:n 2 momentti (Opetus- ja tutkimuskäyttö)
Lakiehdotuksessa ehdotetaan lisättäväksi 14 §:ään uusi 2 momentti, joka kuuluisi seuraavasti:
"Luokkahuoneessa
tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten
julkista käyttämistä. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin
tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on
sallittua riippumatta siitä, mitä lain 2 §:ssä säädetään."
Muutoksella
selkeytetään opetuksen ja tutkimuksen tekijänoikeudellisia rajoja.
Luokkahuone voi olla myös virtuaalinen tila, mikäli kyse on vastaavasta
vakiintuneesta opetustoiminnasta kuin normaalissa opetuksessa.
Muutoksella ei puututa kuitenkaan nimenomaisesti opetuskäyttöön tai
tutkimustarkoituksiin tuotettujen teosten käyttämiseen, vaan tältä osin
nykytila pysyy ennallaan. Toisin sanoen esimerkiksi oppikirjojen tai
tutkimuskäyttöön tehtyjen ohjelmistojen käyttämistä koskevat periaatteet
pysyvät ennallaan. Tekijöillä on myös edelleen mahdollista kieltää
teosten käyttäminen, mikäli käytöllä loukattaisiin 3 §:n mukaisia
moraalisia oikeuksia teoksiin.
26 §:n 3 momentti (Artistien rinnakkaislisensointi- ja kieltooikeus)
Lakiehdotuksessa ehdotetaan lisättäväksi 26 §:ään uusi 3 momentti, joka kuuluisi seuraavasti:
Hyväksynnän
ehtona ovat myös 1) että järjestöjen tulee sallia jäsenilleen näiden
omien teosten rinnakkainen lisensointi avoimilla lisensseillä; 2) että
järjestöjen tulee tarjota jäsenilleen keino kieltäytyä
oikeudenkäynneistä yksittäisiä kansalaisia vastaan; sekä 3) että
järjestöjen tulee tarjota asiakassopimus, jossa teoksen julkisesta
esittämisestä maksettava korvaus kattaa teoksen tähän tarkoitukseen
vaadittavan uudelleenmekanisoinnin.
Kyseessä on kolmiosaisesta
lisäyksestä, jolla ensinnäkin pakotetaan tekijänoikeusjärjestöt
sallimaan jäsenilleen avoimien lisenssien käytön. Avoimia lisenssejä
ovat pykälän tarkoittamassa merkityksessä esimerkiksi eri Creative
Commons -lisenssit ja kaikki Open Source Initiativen hyväksymät
lisenssit. Samoin erilaiset vapaan DJ-käytön mahdollistamat lisenssit
kuuluvat määritelmän piiriin. Toiseksi tekijänoikeusjärjestöjen tulee
tarjota jäsenilleen keino kieltäytyä oikeudenkäynneistä yksittäisiä
kansalaisia vastaan (vrt. ns. Chisugate, jossa artistille ei ollut edes
ilmoitettu, että hänen oikeuksiensa avulla ollaan syyttämässä
9-vuotiasta tyttöä. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa
opt-in-pohjaisella rekisterillä, johon jäsenet voivat rekisteröityä, jos
haluavat sallia tällaisen toiminnan). Kolmanneksi järjestöjen, jotka
lisensoivat teoksia, joilla on mekanisointimaksu, tulee tarjota
erirtyisesti DJ/VJ-käyttöön asiakassopimus, jossa mekanisointimaksu
katetaan teosten julkisesta esittämisestä maksettavan maksun ohessa.
29 § (Kohtuullisuusvaatimus)
Tekijänoikeuslain 29 §:n sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:
"Kun
tekijä siirtää käyttöoikeuksia tai teoksen käyttöluvan edelleen, on
hänellä oikeus sopimuksella sovittuun korvaukseen. Jos korvauksen
suuruutta ei ole määritelty, katsotaan sovitun kohtuullisesta
korvauksesta. Jos sovittu korvaus ei ole kohtuullinen, voi tekijä vaatia
sopimuskumppaniltaan sellaista sopimusehdon muutosta, jolla tekijälle
taataan kohtuullinen korvaus. Mikäli sopimuskumppani ei suostu muutoksen
toteuttamiseen, tekijällä on oikeus purkaa sopimus.
Yhteiseen
korvausstandardiin (29 a §) perustuva korvaus on kohtuullinen. Korvaus
on kohtuullinen myös, jos se vastaa sopimuksen tekohetkellä sitä, mitä
voidaan pitää elinkeinotoiminnassa yleisenä suorituksena, ottaen
huomioon myönnetyn käyttöoikeuden sisältö ja laajuus, erityisesti käytön
kesto ja ajankohta sekä olosuhteet kokonaisuudessaan.
Milloin
sopimus poikkeaa edellä 1 ja 2 momenteissa säädetystä tekijän
vahingoksi, on tekijällä oikeus purkaa sopimus. Sama pätee myös, milloin
määräykset on kierretty muunlaisella tosiasiallisella toiminnalla.
Tekijä voi kuitenkin siirtää ei-yksinomaisen käyttöoikeuden
korvauksetta. Tällä säädöksellä ei puututa tekijän oikeuteen määrätä
teoksistaan avoimilla lisensseillä.
Tekijällä ei ole oikeutta 1
momentin 3 virkkeen mukaiseen korvaukseen, jos hänen teoksensa käytöstä
maksettavasta korvauksesta on jo sovittu työehtosopimuksella.
Muilta
osin tekijänoikeutta koskevan sopimuksen kohtuuttoman ehdon
sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
annetussa laissa (228/29) on säädetty."
Pykälän voimassa oleva
muotoilu on "Tekijänoikeuden luovutuksesta tehdyn sopimuksen
kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä
varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on
säädetty."
Muutoksen tarkoitus on lisätä tekijänoikeuslakiin
Saksan tekijänoikeuslain 32 §:n mallin mukaan kirjoitettu
kohtuullisuusperiaate, jolla taataan tekijälle kohtuullinen korvaustaso
teosten käyttämisestä. Kohtuullisuus määräytyy sen mukaan, mikä alalla
on yleisenä käytäntönä. Yleisen käytännön sisältö voisi ilmetä esim.
työehtosopimuksessa tai tekijänoikeusneuvoston julkaisemasta yleisestä
korvausstandardista. Muiden sopimusehtojen kohdalta sovellettaisiin
edellleen OikTL:n yleisiä säännöksiä sopimusten kohtuullistamisesta.
28 a § (Yhteinen korvausstandardi)
Lakiehdotuksella ehdotetaan lisättäväksi 3 lukuun uusi 28 a §, joka kuuluisi seuraavasti:
"Jotta
korvauksen kohtuullisuus voidaan 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla
määritellä, tekijöiden järjestöt ja teollisia käyttäjiä edustavat
järjestöt tai yksittäiset teolliset käyttäjät vahvistavat keskenään
yhteisen korvausstandardin. Yhteisessä korvausstandardissa on otettava
huomioon säänneltävän alan ominaispiirteet, erityisesti käyttäjäkunnan
rakenne ja koko. Työehtosopimuksella on yhteiseen korvausstandardiin
nähden etusija.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen
tulee olla edustavia ja itsenäisiä, ja niillä tulee olla tarvittavat
valtuudet yhteisen korvausstandardin vahvistamiseksi.
Yhteinen
korvausstandardi vahvistetaan tekijänoikeus- neuvostossa, mikäli
osapuolet näin sopivat. Asia voidaan viedä 54 §:n mukaiseen
välimiesmenettelyyn toisen osapuolen kirjallisesta vaatimuksesta, jos
1.
toinen osapuoli ei ole aloittanut neuvotteluja kolmen kuukauden
kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on vaatinut niiden aloittamista
kirjallisesti, tai jos
2. neuvottelut ovat edelleen
tuloksettomia, kun on kulunut vuosi siitä, kun niiden aloittamista
kirjallisesti vaadittiin, tai kun
3. toinen osapuoli julistaa neuvottelut tuloksettomina lopullisesti päättyneiksi."
Lainkohdassa
määritellään yhteisen korvaustason standardin sisältöä koskevat
menettelyt. Tekijänoikeusneuvosto toimii tässä ensisijaisena
käsittelevänä organisaationa, joka vahvistaa osapuolten tekemät
ehdotukset. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopuun, turvaudutaan
asiassa välimiesprosessiin.
54 §:n 1 momentti (Kohtuullisuusvaatimuksen huomioonottaminen välimiesmenettelyssä)
Lakiehdotuksella ehdotetaan lisättäväksi 54 §:n 1 momentin listaan uusi 7 kohta, jonka on määrä kuulua:
“7) 29 a §:n mukaisesta sopimuksen kohtuullisuutta koskevasta riidasta”
Lainkohtaan
lisätään sopimusten kohtuullisuutta koskeva riita välimiesmenettelyä
koskevaan listaan. Välimiesmenettely on muodostunut
tekijänoikeudellisissa kiistoissa toistaiseksi pääsääntöiseksi
menettelyksi Erityisen tekijänoikeustuomioistuimen alettua toimintansa
osana markkinaoikeutta tulee ottaa harkittavaksi, löytyisikö tältä
tarvittava osaaminen, joka voisi korvata kalliin ja ei-julkisen
välimiesprosessin käyttämisen jatkossa.
55 §:n 1 momentti (Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano)
Tekijänoikeuslain 55 §:n 1 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:
"Valtioneuvosto
asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa
opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä
antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta. Neuvostossa tulee olla
edustettuna tasapuolisesti tekijät, teosten kaupalliset hyödyntäjät,
sivistykselliset organisaatiot sekä kuluttajien edustajat. Neuvoston
tulee käyttää päätöksiensä tukena alan parasta tieteellistä
tutkimustietoa."
Voimassa oleva momentin muotoilu on
"Valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on
avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden
käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta."
Muutoksella
päivitetään tekijänoikeusneuvoston kokoonpano vastaamaan muuttunutta
todellisuutta, jossa keskeisiä tahoja on aikaisempaa enemmän.
Kaupallisilla hyödyntäjillä tarkoitetaan perinteisten kustantajien
lisäksi myös esimerkiksi Internet-operaattoreita ja
verkkotallennuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Mukaan tulee saada myös
ohjelmisto- ja pelialan edustus. Lakiin lisätään samalla velvollisuus
käyttää mahdollisimman laajasti akateemiset standardit täyttävää
tutkimustietoa. Tämä edellyttää käytännössä, että neuvoston jäseniksi
valitaan myös asiantuntijoita tieteen piiristä.
56 a §:n 5 momentti (Opetus- ja tutkimuskäytön dekriminalisointi)
Tekijänoikeuslain 56 a §:n 5 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:
"Tekijänoikeusrikkomuksena
ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten
sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta
tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka
kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty
tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin
vastaisesti. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain
vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai
tutkimustarkoituksessa."
Momentin voimassa oleva muotoilu on
"Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista
yksityistä käyttöä varten sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa
olevasta tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu
taikka jonka kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan
suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta
11 §:n 5 momentin vastaisesti."
Muutoksella rajataan
ei-kaupallisessa opetus- ja tutkimuskäytön yhteydessä tapahtuneet lain
rikkomiset tekijänoikeusrikkomuksen ulkopuolelle. Muut
siviilioikeudelliset sanktiot (hyvitys ja vahingonkorvaus) voivat silti
tulla kysymykseen näiden edellytysten täyttyessä. Muutoksella ei
muutettaisi esimerkiksi olemassa olevaa tulkintakäytäntöä “muutaman
kappaleen” suhteen.
57 §:n 1 momentti (Hyvitysvelvollisuuden määräytyminen)
Tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi seuraavanlaiseksi:
"Joka
vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä
käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen
maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan
tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen
kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on
hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on
tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on
saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia. Hyvitysvelvollisuus
koskee ainoastaan henkilöä, joka on itse suorittanut teoskappaleen
valmistamisen."
Momentin voimassa oleva muotoilu on "Joka
vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä
käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen
maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan
tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen
kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on
hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on
tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on
saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia."
Muutoksella
rajataan hyvitysmaksu ainoastaan niihin kopioihin, jotka henkilö on itse
tehnyt. Tällä selkeytetään erityisesti ylläpitäjien vastuuta. Muutoksen
jälkeen ylläpitäjät eivät olisi enää velvollisia maksamaan hyvitystä
käyttäjien tekemistä kopioista. Muutoksella siis estetään nyt
vertaisverkko-oikeudenkäynneissä tuomitut satojen tuhansien eurojen
hyvitysmaksut. Muutoksen jälkeenkin on mahdollista vaatia lakia
rikkoneelta ylläpidolta vahingonkorvausta, mutta sen tulee perustua
todelliseen näyttöön aiheutuneesta vahingosta.
60 a - c § (Yksityisen verkkovalvonnan rajaaminen)
Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi tekijänoikeuslain pykälät 60 a - 60 c §.
Muutoksella
poistetaan tekijäinoikeuslainmuutoksen (821/2005) eduskuntakäsittelyn
yhteydessä lakiin lakivaliokunnassa kolmen päivän valmistelulla lisätyt
pykälät, jotka mahdollistavat oikeudenhaltijoille siviilioikeudellisen
mahdollisuuden saada selville käyttäjän IP-numero ja vaatia
verkkoyhteyden katkaisemista. Soveliaampi laki määrittelemään
operaattorin velvollisuuksista käyttäjien laittoman materiaalin osalta
on valmisteilla olevassa tietoyhteiskuntakaaressa
(http://www.lvm.fi/tietoyhteiskuntakaari), jossa tulisi määritellä
yleiset säännöt asian suhteen riippumatta rikosnimikkeestä.
Tekijänoikeuslain
muutoksen (821/2005) valmistelun yhdeydessä levitettiin yleisesti
väitettä, että EU-direktiivit edellyttäisivät näiden pykälien
mukaanottoa. On syytä huomata, että tältä osin Oikeudenkäymiskaaren 7
luvun 3 §:n turvaamistoimen hakeminen täyttää direktiiveissä esitetyn
vaatimuksen kieltotuomion hakemisesta. Kyseisen lainkohdan vaatimustaso
on toki varsin korkea, mutta on kiistatonta, että se mahdollistaa joka
tapauksessa direktiivin (2001/29/EY) edellyttämän hakemismahdollisuuden.
Direktiivissä ei määritellä hakemuksen myöntöperusteita.
1.2 LAKI RIKOSLAIN 49 LUVUN MUUTTAMISESTA
49 luvun 1 §:n 4 momentti
Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi rikoslain 49 luvun 1 §:n 4 momentti.
Momentin
voimassa oleva muotoilu on "Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se,
joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta 1
momentissa mainittuihin suojan kohteisiin siten, että teko on omiaan
aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden
haltijalle."
Ehdotuksella palautetaan rikoslain verkkojakeluun
liittyvä tekijänoikeusrikos siihen muotoon, mikä se oli ennen
tekijäinoikeuslain muutoksen (821/2005) yhteydessä tehtyä rikoslain
muutosta (822/2005). Muutoksen yhteydessä rikoslain tekijänoikeusrikosta
koskevasta kohdasta poistettiin vaatimus kaupallisesta
tarkoitusperästä, mikäli teko tapahtuu tietoverkoissa. Nykyisen lain
mukaan tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistössä ei toisin sanoen ole
vaatimusta kaupallisesta tarkoitusperästä, vaan myös ei-kaupallisin
tarkoituksin tehdyt loukkaukset ovat rangaistavia
tekijönoikeusrikoksina. Ehdotuksen tarkoituksena on luopua tästä:
ehdotuksen mukaan vain kaupallisin tarkoitusperin tehdyt loukkaukset
ovat tekijänoikeusrikoksia. Ei-kaupalliset tekijänoikeuslain loukkaukset
sanktioitaisiin siis jatkossa tekijänoikeusrikkomuksina.
2. LAIN VOIMAANTULO
Esityksen sisältämien lakiehdotusten voimaantulosäännöksissä ehdotetaan, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2014.
______________________________________________________________
LAKIEHDOTUKSET
1. Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/1961) 11 §:n 5 momentti, 60 a §, 60 b § ja 60 c §,
sellaisena kuin niistä ovat 11 §:n 5 momentti, 60 a § sekä 60 b § laissa 821/2005, ja 60 c § laissa 679/2006,
muutetaan
3 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 29 §, 55
§:n 1 momentti, 56 a §:n 5 momentti sekä 57 §:n 1 momentti,
sellaisina
kuin niistä ovat 12 §:n 2 ja 3 momentti laissa 446/1995, 29 § laissa
960/1982, 55 §:n 1 momentti laissa 442/1984 sekä 56 a §:n 5 momentti ja
57 §:n 1 momentti laissa 821/2005, sekä
lisätään 14 §:ään,
sellaisena kuin se on laissa 821/2005, uusi 2 momentti, 26 §:ään,
sellaisena kuin se on laissa 821/2005, uusi 3 momentti, lakiin uusi 28 a
§ sekä 54 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 821/2005, uusi
7 kohta seuraavasti
3 §
-----------
Teosta
älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai
omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako
yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai
yhteydessä. Tämä oikeus ei kuitenkaan rajoita teosten käyttämistä
itsenäiseen uuteen parodiaan tai satiiriin.
4 §
----------
Jos
joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen
teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta
alkuperäisteokseen. Uuden teoksen tekemisessä tarvittavien teknisten
välikopioiden tekeminen on sallittua riippumatta siitä, mitä 2 §:ssä
säädetään oikeudesta valmistaa teoksesta kappaleita, kun kyse on
toimista, jotka ovat erottamaton ja välttämätön osa uuden teoksen
tekemiseksi tarvittavaa teknistä prosessia.
----------
12 §
----------
Kappaleen
valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa
ulkopuolisen suoritettavaksi. Yksityistä käyttöä on myös kappaleiden
tallentaminen käyttäjän hallitsemiin, mutta ulkopuolisten ylläpitämiin
verkkopalveluihin.
Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske
käyttöesineen tai kuvanveistoksen kappaleen valmistamista eikä muun
taideteoksen jäljentämistä taiteellisin menetelmin.
----------
14 §
----------
Luokkahuoneessa
tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten
julkista käyttämistä. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin
tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on
sallittua riippumatta siitä, mitä lain 2 §:ssä säädetään.
----------
26 §
----------
Hyväksynnän
ehtona ovat myös 1) että järjestöjen tulee sallia jäsenilleen näiden
omien teosten rinnakkainen lisensointi avoimilla lisensseillä; 2)
ettäjärjestöjentulee tarjota jäsenilleen keino kieltäytyä
oikeudenkäynneistä yksittäisiä kansalaisia vastaan; sekä 3) että
järjestöjen tulee tarjota asiakassopimus, jossa teoksen julkisesta
esittämisestä maksettava korvaus kattaa teoksen tähän tarkoitukseen
vaadittavan uudelleenmekanisoinnin.
----------
28 a §
Jotta
korvauksen kohtuullisuus voidaan 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla
määritellä, tekijöiden järjestöt ja teollisia käyttäjiä edustavat
järjestöt tai yksittäiset teolliset käyttäjät vahvistavat keskenään
yhteisen korvausstandardin. Yhteisessä korvausstandardissa on otettava
huomioon säänneltävän alan ominaispiirteet, erityisesti käyttäjäkunnan
rakenne ja koko. Työehtosopimuksella on yhteiseen korvausstandardiin
nähden etusija.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen järjestöjen
tulee olla edustavia ja itsenäisiä, ja niillä tulee olla tarvittavat
valtuudet yhteisen korvausstandardin vahvistamiseksi.
Yhteinen
korvausstandardi vahvistetaan tekijänoikeus- neuvostossa, mikäli
osapuolet näin sopivat. Asia voidaan viedä 54 §:n mukaiseen
välimiesmenettelyyn toisen osapuolen kirjallisesta vaatimuksesta, jos
1.
toinen osapuoli ei ole aloittanut neuvotteluja kolmen kuukauden
kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on vaatinut niiden aloittamista
kirjallisesti, tai jos
2. neuvottelut ovat edelleen
tuloksettomia, kun on kulunut vuosi siitä, kun niiden aloittamista
kirjallisesti vaadittiin, tai kun
3. toinen osapuoli julistaa neuvottelut tuloksettomina lopullisesti päättyneiksi.
----------
29 §
Kun
tekijä siirtää käyttöoikeuksia tai teoksen käyttöluvan edelleen, on
hänellä oikeus sopimuksella sovittuun korvaukseen. Jos korvauksen
suuruutta ei ole määritelty, katsotaan sovitun kohtuullisesta
korvauksesta. Jos sovittu korvaus ei ole kohtuullinen, voi tekijä vaatia
sopimuskumppaniltaan sellaista sopimusehdon muutosta, jolla tekijälle
taataan kohtuullinen korvaus. Mikäli sopimuskumppani ei suostu muutoksen
toteuttamiseen, tekijällä on oikeus purkaa sopimus.
Yhteiseen
korvausstandardiin (29 a §) perustuva korvaus on kohtuullinen. Korvaus
on kohtuullinen myös, jos se vastaa sopimuksen tekohetkellä sitä, mitä
voidaan pitää elinkeinotoiminnassa yleisenä suorituksena, ottaen
huomioon myönnetyn käyttöoikeuden sisältö ja laajuus, erityisesti käytön
kesto ja ajankohta sekä olosuhteet kokonaisuudessaan.
Milloin
sopimus poikkeaa edellä 1 ja 2 momenteissa säädetystä tekijän
vahingoksi, on tekijällä oikeus purkaa sopimus. Sama pätee myös, milloin
määräykset on kierretty muunlaisella tosiasiallisella toiminnalla.
Tekijä voi kuitenkin siirtää ei-yksinomaisen käyttöoikeuden
korvauksetta. Tällä säädöksellä ei puututa tekijän oikeuteen määrätä
teoksistaan avoimilla lisensseillä.
Tekijällä ei ole oikeutta 1
momentin 3 virkkeen mukaiseen korvaukseen, jos hänen teoksensa käytöstä
maksettavasta korvauksesta on jo sovittu työehtosopimuksella.
Muilta
osin tekijänoikeutta koskevan sopimuksen kohtuuttoman ehdon
sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
annetussa laissa (228/29) on säädetty.
----------
54 §
----------
7) 29 a §:n mukaisesta sopimuksen kohtuullisuutta koskevasta riidasta
----------
55 §
Valtioneuvosto
asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa
opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä
antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta. Neuvostossa tulee olla
edustettuna tasapuolisesti tekijät, teosten kaupalliset hyödyntäjät,
sivistykselliset organisaatiot sekä kuluttajien edustajat. Neuvoston
tulee käyttää päätöksiensä tukena alan parasta tieteellistä
tutkimustietoa.
----------
56 a §
Tekijänoikeusrikkomuksena
ei pidetä muutaman kappaleen valmistamista yksityistä käyttöä varten
sellaisesta tietokoneella luettavassa muodossa olevasta
tietokoneohjelmasta tai tietokannasta, joka on julkaistu taikka jonka
kappaleita on tekijän tai tietokannan valmistajan suostumuksella myyty
tai muutoin pysyvästi luovutettu, taikka teoksesta 11 §:n 5 momentin
vastaisesti. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain
vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai
tutkimustarkoituksessa.
----------
57 §
Joka
vastoin tätä lakia tai 41 §:n 2 momentin nojalla annettua määräystä
käyttää teosta taikka tuo maahan tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen
maahan kuljetettavaksi teoksen kappaleen, on velvollinen suorittamaan
tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Vastoin lakia tapahtuvasta teoksen
kappaleen valmistamisesta yksityistä käyttöä varten on
hyvitysvelvollisuus vain siinä tapauksessa, että kappaleen valmistaja on
tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että kopioitava aineisto on
saatettu yleisön saataviin vastoin tätä lakia. Hyvitysvelvollisuus
koskee ainoastaan henkilöä, joka on itse suorittanut teoskappaleen
valmistamisen.
----------
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
2. Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan
19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 49 luvun 1 §:n 4
momentti sellaisena kuin se on laissa 821/2005.
----------
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Aloite saa taloudellista tukea
- Kansalaisaloite.fi
- Muu verkkopalvelu
- Paperikeräys
Kerääjän ilmoittama arvio: 3 500 kpl
Niko Taneli Tikka,
Helsinki
Tanja Katarina Aitamurto,
Helsinki
Tarmo Asko Tapani Toikkanen,
Helsinki
Joonas Taavetti Pekkanen,
Helsinki
Kauko Aleksi Rossi,
Helsinki
Dan Mikael Koivulaakso,
Kotikunta ei tiedossa
Timo Aleksi Vuorensola,
Helsinki
Ville Onni Samuli Oksanen,
Helsinki
Ari Alf Mikael Rehn,
Turku
Saku Pekka Sairanen,
Espoo
Roope Eero Ilmari Mokka,
Helsinki
Kari Antero Hintikka,
Jyväskylä
Joonas Taavetti Pekkanen,
Helsinki
Caloniuksenkatu 10 D 67, 00100 Helsinki
joonas.pekkanen@avoinministerio.fi
0505846800
Kauko Aleksi Rossi,
Helsinki
aleksi.rossi@avoinministerio.fi
040-704 7009