Asianajotoimisto Hedman Partnersin asianajaja Joni Hartamaa on saanut moitteet asianajajaliiton valvontalautakunnalta, koska Hatanmaa ei ole noudattanut tekijänoikeuslakia ja markkinaoikeuden määräyksiä.
Tämä Hedman Partners niminen asianajotoimisto on jo vuosia toiminut näissä hyvitysmaksuvaadetapauksissa bulvaaneina monikansallisille levy-yhtiöille kuten Sony Warnerille.
Pelin henki on se, että tämä suomalainen asianajotoimisto Hedman Partners metsästää/jäljittää internetistä mm. Torrent-sivustoilla käyneitä henkilöitä ip-osoitteen perusteella ja lähettää sitten heille henkilökohtaisen uhkakirjeen, jossa vaaditaan mafiatyyliin maksamaan 300-3000 euron suuruinen hyvitysmaksu.
Mutta jos hyvitysmaksua ei suoriteta, niin sitten uhataan oikeudella ja lopulta oikeus tuomitsee henkilöt laittomien elokuvien tai musiikinlataamisesta sekä hyvitysmaksun laiminlyönnistä.
Tuntuvimmat tuomiot ovat langenneet mm. P2P(Peer to Peer)-vertaisverkkojen ylläpitäjille joista kovin tuomio lankesi joitain vuosia sitten eräälle 21-vuotiaalle miehelle ja naiselle, jotka tuomittiin 800 000 euron korvauksiin P2P-sivuston ylläpitämisestä.
Pelkästään tämän Sony Warnerin liikevaihto oli vuonna 2013 peräti 2,87 miljardia dollaria. Että jos nämä miljardöörit itkevät sitä, ettei heidän suojattinsa tule musiikilla toimeen, kun heidän musiikkinsa ladataan jo nykyään laittomasti netistä. Niin tämänkaltainen propaganda oli joitain vuosia sitten Tekijänoikeus ja tiedonvalvontakeskus ry:n poliittinen ulosanti.
Mutta nyt tämä "voittoa tavoittelematon" suojelurahan keräyslafga on lakkautettu ainakin nettisivujensa (https://tekijanoikeus.fi/jarjestot/ttvk-ry/) perusteella ja uudet bulvaanit löytyivät Hedman Partners nimisestä asianajotoimistosta, jolle maksetaan näistä kyseisistä toimeksiannoista aina ulkomaita myöten.
Tämä paljon puhuttu musiikin yksityiskopioinnin hyvitysmaksu jota joutuu maksamaan ihan tyhjistä CD- tai DVD-levyistäkin on veroluonteinen tallennusvälineistä suoritettava maksu.
Hedman Partners asianajotoimiston hyvitysmaksukirjeet eivät taas edusta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja, koska ne ovat suuruudeltaan jo mafiatyylisten suojelurahojen keräämistä.
Mutta asialle ei poliisi voi tehdä mitään koska Hedman Partners on vain pelkkä monikansallisten musiikkijättien bulvaani.
Kaupallisen musiikin estraaditaiteilijoiden köyhyys ei ole musiikin nettilataajien syy
Nämä Sony Warnerin kaltaiset useissa miljardeissa dollareissa kylpevät levy-yhtiöt lähettävät toimeksiantoja näille asianajotoimistoille, jotta he pääsevät keräämään itselleen vielä mafiatyylistä suojelurahaa tekijänoikeuslakien kustannuksella.
Sitten kun aina välillä jostain monikansallisesta levy-yhtiöstä päästetään joku levy-yhtiön kusettama artisti ääneen, ettei musiikilla elä kun nettilataajat syövät heiltä leivän pöydästä.
Eräskin Suomessa muutama vuosi sitten lakkautetun PMMP-yhtyeen toinen naissolisti Mira Luoti valitti Iltasanomille, ettei hänen tulonsa riitä elämiseen ja joutuu työskentelemään K-kaupan kassalla huonon levymyynnin vuoksi.
Sitten kun samana vuonna luki tämän naisen verotettavat tulot edellisvuodelta niin ne olivat 88 207 euroa.
Eli joko hän valehteli tai sitten hänen levytyssopimukseensa kuuluu salainen puoli, että levy-yhtiö vetää omaan liiviinsä 50-60 hänen keikkapalkkioistaan, vaikka verotulot näkyvät muuten julkisuudessa tuolla tavalla.
Tuosta muutama vuosi myöhemmin tämän ent. PMMP-solistin tulot kasvoivat yli 186 000 euroon, josta verottaja muisti häntä vielä 65 910 euron edestä mätkyjä.
Jos tuollaiset summat liikkuvat kaupallisen musiikin puolella ja nämä taiteilijat vielä valittavat, ettei noilla tuloilla elä niin syykö on sitten siinä ettei levyjä osteta ?
Musiikkia ostetaan yleensä vain se artistin yhden levyn verran per ihminen ja se varsinainen leipä tulee näille kaupallisen viihdeteollisuuden artisteille yleensä niiltä keikkapaikoilta. Koska nämä keikkapaikat eivät ole mikään yksittäinen CD-levy joka ostetaan vain kerran ja sen jälkeen ei enää käydä milloinkaan kuuntelemassa tätä yhtyettä muilla keikoilla.
Mutta nämä monikansallisten levy-yhtiöiden lahjomat artistit eivät aina ymmärrä tätä faktaa tuosta, että levymyynti ei ole syynä näihin asioihin. Vaan syynä ovat myös ne tekijät, että näitä Sony Warnerinkin artisteja sekä bändejä kustaan linssiin 100-0. Mutteivat nämä artistit sitä pysty näkemään kun kusi on noussut maineesta päähän jo allekirjoittaessa tuoretta levytyssopimusta.
Sen jälkeen voidaan sitten juosta levytyssopimuksessa sallitun 10 v. Helsingin yöelämässä Seiska-lehtien tilaisuuksissa muiden julkkisten kanssa ja elää todeksi tuota viihdetollisuuden kulissia. Mutta todellisuus saattaa sitten iskeä lopulta kenelle tahansa näiden monikansallisten levy-yhtiöiden kusettamalle artistille kun heidän uransa päättyy siihen kun heidät heitetään roskiin kuin käytetty kondomi tämän saman levy-yhtiön toimesta, joka saattoi maksaa tälle juuri potkut saaneelle artistille vielä 10 vuotta sitten 100 000 euroa ennakkoa.
Lähteet: HS
TIVI.FI